Kaikissa satamakirjoissa on aina varoituksia kovasta merenkäynnistä Englannin kanaalin niemien kohdalla. Kova virta yhdistettynä vastakkaiseen tuuleen luo mellevän aallokon. Me olimme kokeneet sen jo Irlannin kaakkoiskulmassa ja meistä tuntui, että kerta riitti. Niinpä laskimme lähtöajankohtamme niin, että ohittaisimme yhden kuuluisimmista Englannin kanaalin niemistä Lizzard Pointin virransuunnan vaihtumisen aikana. Mikä parasta, me saatoimme lähteä myöhään aamulla ja olla vielä perillä ennen pimeän tuloa. Tresco – Falmouth purjehduksen aikana oli meri meille suosiollinen ja 62 mailin kuluttua saavuimme Fal-joen suistoon ilta-auringon kilottaessa joen pinnassa.
Helford-jokea oli moni meille suositellut. Päätimme kuitenkin mennä suoraan Falmouthiin. Onhan se yksi niistä purjehtijoiden mestoista, jossa on käytävä. Nimittäin useat ennätyksiä rikkoneet maailman ympäri purjehtijat ovat joko lähteneet täältä tai päättäneet urakkansa juuri Falmouthissa. Niinpä mekin halusimme ripauksen siitä fiiliksestä.
Esimerkiksi Sir Robin Knox-Johnstone valitsi juuri Falmouthin lähtö- ja paluusatamakseen, kun hän ensimmäisenä yksinpurjehtijana purjehti pysähtymättä maailman ympäri 32-jalkaisella Suhaili veneellään. Kun hän palasi 313 päivää myöhemmin vuonna 1969 takaisin, kuuleman mukaan tiukkailmeisen tullimiehen tiukatessa iänikuiseen tapaansa: “mistä tulossa?”, hän vastasi: “Falmouthista”.
Myös Dame Ellen MacArthur teki historiaa, sillä hän on nopeimmin yksin maailman ympäri purjehtinut nainen 75-jalkaisella trimaraanilla, ajassa 71 päivää, 14 tuntia ja 18 minuuttia 33 sekuntia. Myös hänen matka alkoi Falmouthista.
Falmouthissa on kolme satamaa. Falmouthin kaupungin edustalla ovat Falmouth Yacht Haven ja sen vieressä Port Pendennis Marina. Näiden välissä on pieni ankkurointialue. Reilun mailin verran yläjuoksuun sijaitsee Falmouth Yacht Marina, jota esimerkiksi Delnicin miehistö lämpimästi suositteli meille.
Kävimme pyörähtämässä kummassakin ekassa satamassa, mutta satamat olivat aivan täynnä veneitä. Huomaa kyllä, että heinäkuun myötä veneilykausi on todella meneillään. Ankkurointialueella oli jo yli kymmenen venettä, mutta löysimme vielä sieltä Suwenalle sopivan paikan.
Port Pendennis Marinan vieressä on suuri telakka-alue, jossa heti sunnuntaiaamulla alkoi laivanhuolto ja meidän iloksemme he käyttivät yhden laivan keulapotkuria useamman tunnin ajan. Muuten ei ollut laivatelakasta mitään haittaa. Reeds Almanacissa oli kylläkin varoitus, että mikäli isot laivat tarvitsevat kääntymistilaa, niin satamakapteeni voi pyytää huviveneitä siirtymään hetkeksi tieltä. Vaikka telakan viereen voikin ankkuroida, niin ehkäpä sitten ei kannata. Myöhemmin huomasimme, että ankkurointialue ulottuu ihan Falmouth Haven marinan tankkauslaiturin viereen asti. Osa saapuneista veneistä olikin alavedellä perä vain muutaman metrin päässä tankkauslaiturista. Meidän mielestä se olikin paras paikka ankkurointiin.
Sunnuntaiaamulla olimme juuri istahtaneet kahvikupin ääreen, kun Andrus huomasi, että Falmouth Yacht Haven satamasta oli lähdössä noin 40-jalkainen vene. Siltä siemaukselta jätimme kahvit odottamaan ja aloimme nostaa ankkuria. Heti kun ankkuri irtosi pohjasta, lähti Andrus ajamaan kohti satamaa. Myös yhdessä toisessa veneessä alettiin kovasti puuhamaan ankkurinostoa. Kun me lähestyimme laituria, niin heillä näytti loppuvan kiire. He olivat tarkistavinaan, että ankkuri on vielä kiinni kettingissä ja laskivat sen uudestaan. Kahvimme oli ehtinyt jäähtyä, mutta Suwena kellui nätisti hyvässä kylkikiinnityspaikassa.
Falmouth on kuuluisa upeista hiekkarannoista ja rantakatujen ruoka- ja juomatarjonnasta. Ensimmäiset askeleemme satamasta veivät meidät suoraan jyrkkää mäkeä ylös pitkin Quays katua. Jo 400 vuotta ennen meitä merimiehet ovat keinahdelleet ylös tätä mäkeä ja seilanneet suoraan sisään kukkulanrinteeseen rakennettuun Chainlocker pubiin. Tämä pubi on ollut merimiesten hoilauspaikkana ainakin vuodesta 1660 alkaen, joka lukee pubin matalakamaraisen oven yläpuolella. Löysin myös tiedon, että pubin nykyiset omistajat ovat tutkineet pubin historiaa. Jonathan Pearce, Chainlockerin pomo, on kertonut, että satamanarkistojen mukaan pubi on ollut todistettavasti paikoillaan jo vuodesta 1660 alkaen. Nimittäin kujan toisella puolella on aikoinaan sijainnut vanha vankila, jonne arkistojen mukaan kujan tältä puolelta on ollut tarvetta saattaa säännöllisenä virtana asiakkaita.
Kiivettyämme kapeaa kujaa ylös ja astuttuamme pubiin meren suolainen tuoksu nenässämme leijuen, oli ilmassa melkein käsin kosketeltava tunnelma, miltä ensimmäinen kolpakko pitkän valtameripurjehduksen jälkeen on maistunut. Pubi on erinomaisesti säilyttänyt tunnelmansa. Onhan tämä ollut yksi Britti-imperiumin vilkkaimmista satamista, jossa merimiehet ympäri maailmaa ovat astuneet Englannissa maihin. Me nautiskelimme ilmapiiristä ja kylmästä pintistä kesäisellä patiolla ja tavoite oli liueta viettämään yö korkeintaan Suwenan punkassa.
Satama täyttyi päivä päivältä ja lauttoja rakennettiin. Me saimme kylkeemme oikein mukavan pariskunnan Blackjack veneellään. Siinä tarinoidessamme ihailimme heidän upeaa tiikkikantta. Kippari sukelsi saman tien hakemaan ihmeainetta sitloodasta, jolla hän on pitänyt kannen mahtavan hyvässä kunnossa. Meillä on tiikin reunassa ensimmäistä kertaa pientä vihertävää kasvustoa. Olemme odottaneet sopivaa lämmintä päivää, jotta alkaisimme jynssätä ja rapsuttaa kanttamme. Emme kuitenkaan miellä tiikin rapsutusta parhaaksi hellepäivän tekemiseksi, niinpä olemme jo useamman kerran siirtäneet tätä tylsää tehtävää eteenpäin. Ihmeaine on Patio Magic, jota yleensä käytetään kotipihoilla ajotien ja terassin hoitamisessa. Se ei vahingoita terästä eikä lasikuitua. Mikä parasta, ei enää rappaamista. Kaiken kaikkiaan se on liian hyvä ollakseen totta.
Teimme Blackjackin kipparin ohjeiden mukaan ja Andrus ruiskutti sumutinpullolla yhden suhde neljään laimennosta kaikkiin tiikkiosiimme kaiteiden alapintoja myöten. Ohjeessa sanottiin, että aineen tulee saada kuivahtaa noin 8 tuntia, jonka jälkeen sen voi kevyesti harjata veden kera pois. Naapurimme suositteli, että aineen kannattaa antaa vaikuttaa kolme sateetonta päivää. Hämmästykseksemme vihreä kasvusto muuttui mustaksi pölyksi, joka oli helppoa harjata pois. Lisäksi uutta vihreää kasvustoa ei ole enää kasvanut. Samanlainen käsittely kahdesti vuodessa ja ensi kesänä meillä pitäisi olla vähintään yhtä hyvännäköinen tiikkikansi kuin Blackjackissä. Tämä käsittelyaine on normaalia puutarhakalusteille ja pihalaatoille tarkoitettua ainetta (ei ylihintaista venetarvikeliikkeiden kamaa), joten se on erittäin edullista rautakaupassa.