Suurin osa Lissabonin ajastamme meni todellakin Suwenan kunnostukseen. Saimme kuitenkin järjestettyä muutamia päiviä tutkiaksemme kaupunginsaloja, sillä olimmehan ihan Lissabonin sydämessä ja Lissabon on kiehtova kaupunki. Lissaboniin kannattaa tulla vaikkapa viikoksi, niin paljon nähtävää täältä löytyy. Tänne olisi kiva palata kaupunkilomalle takaisin. Sen verran paljon jäi meilläkin tutkimatta.
Ensikosketuksen Lissabonin sydämeen teimme hyppäämällä keltaisen, historiallisesti kuuluisan 1930-luvun raitiovaunun kyytiin linjalla 28. Tunnelma oli katossa, kun vaunut kolistelivat kapeilla kaduilla liikenteen seassa. Näitähän paikalliset käyttävät edelleen päivittäiseen matkustamiseensa, vaikka turistitkin ratikkaa kansoittavat. Vastaantuleva ratikka meni niin läheltä, että kahden vaunun pysähtyessä liikennevaloihin ehti Andrus heittää ylävitoset avoikkunan kautta naapurivaunulaisen kanssa.
Kiertelimme jalan ympäri Lissabonia ja kun jalat väsyivät, kävimme myös testaamassa yhden Lissabonin kolmesta funikulaarista. Bica funikulaarin alamäkimatka oli todella hetkessä ohi, sillä linjalla on vain kaksi asemaa: toinen kukkulan päällä ja toinen sen juurella. Se oli hauska kyyti!
Hurautimme vuokra-autolla Tejo-joen etelärannalle 25 de Abril -siltaa pitkin. Jo aikoinaan Suwenalla alittaessamme tätä siltaa ihmettelimme sen pitämää jatkuvaa jyrinä-ääntä. Sillan ajopintaa ei ole pinnoitettu, vaan autot ajavat teräsritilikköä pitkin ja melusaaste on kyllä hirmuinen. 25 de Abril -Silta on Euroopan pisin riippusilta, ja se muistuttaa kovasti San Franciscon Golden Gate -siltaa, eikä ihme, kun se on saman yrityksen käsialaa.
Sillan toisella puolella Almadassa tutustumiskohteemme oli Cristo Rei -patsas, joka kädet kohotettuina halaa Lissabonia. Lissabonin patsas muistuttaakin Rio de Janeiron Kristus-patsasta kovasti. 28-metrinen Cristo Rei -monumentti kohoaa 82 metrin korkeudessa. Se onkin yksi näkyvä maamerkki, jonka näkee eri puolelta Lissabonia.
Ajoimme myös tutustumaan satulinnoistaan kuuluisaan Sintran kaupunkiin, jossa kohteenamme oli Penan palatsi ja maurien aikainen linnoitus. Eksyimme kapeilla teillä ja lopulta päädyimmekin seikkailemaan Quinta da Regaleiran uskomattomalla alueella. Neljän hehtaarin alueella on mm. villa, kappeli, laajat puutarhat, järviä ja tietysti kaikista mielenkiintoisimpina luolat, maanalaiset tunnelit ja 27-metrin syvyinen kaivo, jonne kierreportaita pitkin pääsi laskeutumaan. Kaivo onki mielikuvitusta kutittavasti vapaamuurareiden initiaatiokaivo. Kerrankin eksyminen kannatti, kun näin mahtavan paikan sattumalta löysimme.
Matka vielä jatkui, sillä halusimme vielä pyörähtää Manner-Euroopan läntisimmässä pisteessä Capo da Rocan niemellä, jonka olimme Suwenalla meren puolelta toki nähneet.
Ja lopuksi hauska jouluinen muisto meidän joulukuun Lissabonin reissultamme.
Jahas…. Varmaan mukavaa pitkästä aikaa Suwenalle. Lissabon onkin tosi kaunis kaupunki. Käytiin siellä junalla silloin Cas Caisista pitkällä reissulla.
Se on nyt juhannuksen aaton aatto. Me Iin Röytässä…. Tultiin hyvässä tuulessa. Perillä sitten yllättäen melkonen tuuli satamassa… eipä kuitenkaan keikuta. Helteitä odotellaan…nimittäin niitä ennustettu.
Hyviä tuulia teille!
Seuraillaan,!
Iris ja Rami
Ihana kuulla teistä ja Röytän juhannusta ja elojuhlia on aina kiva muistella. Sen verran hulvattoman hauskaa on aina ollut. Toivottavasti tänä vuonna elojuhlille tulee kunnon poppoo. Haleja teille Iris ja Rami!