Entä sitten kiinnostaako vaihtoehtona purjevene? Purjeveneillä tehdään maailmanympäripurjehduksia koko ajan, joten valikoimaa on todella runsaasti. Aloimme tutkia purjevenevaihtoehtoja. Teimme samalla tavalla vaatimuslistaa purjeveneestä kuin teimme moottoriveneestä. Helsingin, Düsseldorfin ja Southamptonin messuilla purjevenemerkkejä oli esillä runsain mitoin. Kiersimme ahkerasti veneestä toiseen ja teimme vertailuja.
Kierrettyämme venemessuja ja tutkiessamme purjeveneitä huomasimme, että esimerkiksi sarjatuotantona valmistettavien ranskalaisten ja saksalaisten purjeveneiden väliset erot olivat hyvin pieniä. Isoissa sarjoissa veneitä tehdään kustannustehokkaasti. Toisaalta niiden yksilöllisyys ja jopa viihtyvyys kärsivät, mutta saadaanhan sillä toisaalta hinta kohtuullisemmaksi.
Kävimme tutkimassa mm. seuraavien venemerkkien noin 40-jalkaisia malleja: Bavaria, Beneteau, Jeanneau, X-Yachts, Saare, Hanse ja Moody. Jokaisessa toki oli oma viehätyksensä, mutta ne eivät tuntuneet meidän veneiltä. Sarjatuotantoveneissä ongelmaksi tuntui muodostuvan se, että niihin pystyi tekemään hyvin vähän tai ei lainkaan muutoksia, joilla veneestä olisi voinut saada meidän veneen.
Bavaria tuli meille purjeveneenä tarkemmin tutuksi, sillä suoritimme purjehduksen peruskurssin 2009 joulukuussa Teneriffalla. Tällöin kurssiveneemme oli Bavaria 51 cruiser ja opettajanamme toimi Erkki Salonen Wilhelmina Sailing Oy:stä. Kurssiviikon aikana pohdimme ahkerasti Erkin kanssa, mitä meidän kannalta pitää ottaa huomioon suhteessa tulevaan purjehdusalueeseemme ja miehistön kokoon nähden, mikäli valitsemme veneeksemme purjeveneen. Punnitsimme erinäisiä vaihtoehtoja kuten takilatyyppejä, purjevarustusta, vinssien lukumäärää sekä muita varusteita.
Samalla, kun kurssilla purjehdimme, tuli tutuksi purjeveneen kansityöskentely niin satamissa kuin valtameren mainingeissa. Totesimme esimerkiksi, että spinnun ja spinnupuomin käsittely ei välttämättä onnistu meidän miehistön kokoonpanolla.
Pääsimme kokemaan myös kovan tuulen olosuhteet, kun tuuli nousi 18 metriin sekunnissa ja aallot olivat lähes neljä metrisiä. Se laittoi meidät pohtimaan, millaisia varusteita tarvitsemme, jotta selviydymme kahdestaan kovemmissa olosuhteissa. Kurssiveneessä oli perinteinen isopurje. Huomioimme, että hyvissä olosuhteissa sellaisen käsittely ei ole ongelma, mutta ehkä kovissa olosuhteissa meille olisi parempi rulla iso.
Sähkön käyttö ja sähköjärjestelmät tuntuvat aiheuttavan enemmän tai vähemmän päänsärkyä kaikissa veneissä. Yrittäjinä olemme firmaan hyvin sidoksissa, joten kesämatkallamme meidän pitää tehdä myös töitä. Parhaimmillaan meillä on kummankin tietsikat jatkuvassa käytössä. Yksi suurimmista kysymyksistä meille onkin sähköjärjestelmä. Niinpä olemme seuranneet purjehtijoiden menoa ja sähköongelmat näyttävät olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Sähkö on usein loppu eikä edes plotterille, tutkasta puhumattakaan, riitä virtaa. Tulevan veneemme sähköjärjestelmän pitää olla suunniteltu kestämään isoja jatkuvia sähkökuormia ja se ei ole purjeveneelle tavanomaista.
Haluamme vähintään 40-jalkaisen veneen, jotta se on tulevaisuudessa myös meidän pitkän matkan kotimme. Isommissa veneissä oli meidän tarpeisiin turhan paljon kajuuttoja. Suurimpaan osaan purjeveneistä ei voinut tehdä muutoksia, joilla mallista olisi saanut meille mieleisen.
Mikäli isommalla veneellä aiotaan kilpailla matkustamisen lisäksi, on suuri kajuuttamäärä ymmärrettävää. Pitäähän silloin veneessä olla riittävä miehistö virittämässä purjeita. Toki näitä veneitä käytetään myös paljon charter-veneinä ja silloinkin suurempi kajuuttamäärä on tarpeellinen. Me taas aiomme matkata pääosin kahdestaan. Lisäksi Even sokeus rajoittaa meidän toimintamahdollisuuksia sekä meidän veneen pitääkin olla turvallinen ja täysin hallittavissa “puolentoista miehistönjäsenen” voimin.
Kun miehistöä on vähän ja monia asioita joudumme tekemään erilailla, totesimme sisäohjaamon antavan meille enemmän toimintamahdollisuuksia, mutta sellaistapas ei monestakaan purjeveneestä löytynyt. Lisäksi emme mitenkään ihastuneet mantookeihin, joita suurimmassa osassa veneistä on käytetty reelinkinä. Siihen varmaan on syynä Suwenan hyvät tukevat metallikaiteet, jotka toimivat hyvänä turvallisuuselementtinä Evelle.
Messuilla oli useita purjevenemerkkejä, joissa ollessamme sisällä salongissa pelkästään lasten liikkuminen kannella sai aikaan nitinää ja natinaa rungossa. Olkoot veneen suunnittelukategoria näissä veneissä mikä tahansa, emme ole valmiita viemään omaa henkeä sellaisessa veneessä valtameriolosuhteisiin. Meidän nykyisen Suwenan runko on erittäin luja ja sen pohjan paksuun on 20 mm umpilaminaattia, eikä siitä ole kuulunut mitään omituisia ääniä. Haluamme uudenkin veneen rungon olevan umpilaminaattia. Jos löysimme umpilaminaattirunkoisen veneen ja se oli muiltakin osiltaan tukevasti rakennettu, niin sen layout ei ollut meille sopiva eikä sitä saanut räätälöidä sopivaksi.
Jossain vaiheessa ajattelimme katamaraania yhtenä vaihtoehtona ja kävimme katsomassa muutamia katteja messuilla ja tutustuimme mm. Lagoon katamaraaniin Southamptonin venemessuilla. Lisäksi Merikarvialla saimme iloksemme vierailla naapurikatissa. Kaljuskan omistajat esittelivät oman veneensä meille. Samalla perehdyimme katamaraanin ja yksirunkoisen veneen etuihin ja eroavuuksiin. Katamaraanin leveys rajoittaa kuitenkin sen käyttömahdollisuuksia, joten katamaraani ei tuntunut omalta veneeltä.
Omaa purjevenettä ei vain tuntunut löytyvän, ennen kuin kohdallemme osui Nauticat. Keskusteluissa veistämön väen kanssa löytyivät heti ratkaisut kaikkiin meidän tarpeisiin. Heidän mallistosta löytyikin useita vaihtoehtoja, joista olisi saanut räätälöityä meidän veneen. Nauticatin filosofia onkin, että asiakkaalle rakennetaan vene juuri hänen tarpeisiin. Jokainen Nauticat rakennetaan täysin one-off -periaatteella, niinpä kahta samanlaista Nauticattia ei olekaan.
Innostuimme todella Nauticateista Helsingin uivassa näyttelyssä ja olimmekin niin täpinöissämme, että olimme heidän “haittana” koko päivän tehden lukuisia kysymyksiä. Tutustuimme Nauticatin valikoimaan perusteellisesti niin messuilla kuin veistämöllä, jonka jälkeen vaihtoehdoiksemme valitsimme purjevenetyyppisen 42 ja moottoripurjehtijamallin 441.
Nyt painokoneet seis!
Nauticat 441 on CE B-kategorian vene ja meillähän oli tarkoitus hakea valtamerikelpoinen paatti. Nauticat Yachts Oy:n toimitusjohtaja Kaj Gustafsson kertoi, että “B-luokitus johtuu EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksista, joissa sivuovet lasketaan vuotoaukoksi. Vaikka 441:n alumiinikehyksiset ovet ovat vesitiiviit, niin EU viranomaisten mukaan käyttäjä voi vahingossa unohtaa oven auki, joten ovi lasketaan alimmaksi vuotoaukoksi. Kuitenkin koko vene on suunniteltu ja rakennettu täysin CE A-luokan vaatimusten mukaisesti. Toisissa maissa kuten Japanissa Nauticat 441 on hyväksytty valtamerikelpoiseksi veneeksi.”
Nauticatissa meitä alusta asti viehätti sen kodikkuus. Missään ei ole näkösällä muovipintoja. Sisustus on ammattitaidolla ja hyvällä maulla suunniteltu ja toteutettu. Runko on umpilaminaattia, joten se ei inahtanutkaan, vaikka messuveneessä asiakkaita tuli ja meni.
Nauticateilla on myös kierretty maapalloa ja samoin lähes kaikki valmistetut veneet ovat edelleen kulussa. Niin ja onhan se vielä suomalaista laatutyötä, jota arvostetaan maailmalla todella suuresti.
Kiinnostuimme Nauticatista erittäin vakavasti ja pyysimme tarjouksen niin 42 kuin 441 -malleista sekä sovimme koepurjehduksesta.
Huomasimme etsineemme vaihtoehdoiksemme kaksi aivan eri ideologialla pelittävää venettä: Nordhavn ja Nauticat. Kuitenkin niissä oli yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Nordhavn on laiva pienoiskoossa ja Nauticat, varsinkin ketsinä, on kuin pieni purjelaiva. Samankaltaisuuksia kuitenkin niissä ovat:
- rungonrakenne on paksua umpilaminaattia
- kumpikin räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan
- kaikkialla veneessä käytetään erittäin tukevia osia ihan saranoista lähtien
- molemmista löytyvät sisä- ja ulko-ohjaamo, joita kumpaakin voi oikeasti käyttää kulussa
- samantasoiset mukavuudet: täysi keittiö isoine kylmätiloineen, 2 kajuuttaa, 2 wc:tä, erillinen suihku ja viihtyisä täyspuinen tiikkisisustus sekä valtavasti säilytystilaa
- kaksi voimanlähdettä:
Nordhavn: päämoottori + apukone
Nauticat: purjeet + moottori - samaa suuruusluokkaa oleva moottoriteho
- huolella suunniteltu ja riittävän isoksi mitoitettu sähköjärjestelmä
- generaattori on sijoitettu siten, että sen käyttö ja huolto on mahdollista
- suuresta koosta ja massasta huolimatta molempia veneitä pystyy pariskunta käsittelemään
- molempien veistämöiden veneillä on tehty maailmanympäryspurjehduksia sekä kuljettu haastavissa olosuhteissa kuten Luoteisväylällä ja Kap Hornin ympäri
- kummassakin veneessä oleminen vetää väkisinkin suun hymyyn
Innokkaan uuden Suwenan etsintävaiheen jälkeen me naureskelimmekin, että vaihtoehtoina ovat N ja N, mutta kumpi N? Kummankin venemerkin tarjouslappusten nurkat hiirenkorvilla vertailimme veneitä keskenään. Pohdimme kuumeisesti, että kumpi valitaan. Päätimme, että kummatkin on koeajettava. Toki olimme kolunneet kummankin veneen jokaisen mahdollisen paikan ja luukun taakse. Vene kuitenkin ostetaan vesille seilaamaan, ei satamaan seisomaan, niinpä uskomme kummankin veneen esittelevän sielunsa meille koeajon aikana.