Tuntemattomille vesille osa 4: Nordhavn ja Nauticat koeajot

Uuden Suwenan etsintä oli edennyt vaiheeseen, jossa meillä oli vertailussa kaksi hyvin erityyppistä ja eri teknologialla toimivaa venettä: Nordhavn ja Nauticat. Jotta kummankin veneen sielu ja sen ominaisuudet pääsisivät kunnolla esiin, halusimme päästä koeajamaan molemmat veneet.

Ensimmäisenä toteutui Nordhavnin koeajo, jolloin pääsimme ajamaan sekä Nordhavn 43 että 47 -veneet, jotka kummatkin olivat meille vaihtoehtoja. Nordhavn 43:n koeajo tehtiin Hamble Point Marinasta käsin Solent salmelle. Vastaavasti Nordhavn 47 ajoimme Hamble Point Marinasta Southampton venemessujen laituriin.

Molempien Nordhavnien koeajot sujuivat erinomaisesti. Samalla vahvistui käsityksemme siitä, kuinka vakaasti Nordhavn kulkee. Äänieristys oli rakennettu siten, että veneen sisällä niin ohjaamossa kuin kajuutoissa moottorinääni oli erittäin vähäinen. Niinpä Nordhavnissa kulussa pystyy hyvin vaikkapa nukkumaan. Sen moottorinääni on erinomaisen hiljainen verrattuna muihin moottoriveneisiin tai moottoria kulussa käyttäviin purjeveneisiin.

Kun moottorinääni oli lähes olematon sisällä, yllätyimmekin suuresti sen äänimaailmasta yläohjaamossa. Kummassakin veneessä oli pakojärjestelmä toteutettu kuivalla pakoputkella, joka johdetaan koko veneen läpi kulkevan hormin kautta ylös. Me olemme innokkaita ulko-ohjaamoihmisiä, joten melu oli meille pieni pettymys.

Tässä on vielä hieman tietoa pakoputkivaihtoehdoista. Nordhavn veneitä saa kahdella erilaisella pakoputkella: kuivalla ja märällä. Kuiva pakoputki tarkoittaa, että pakokaasut johdetaan moottorista äänenvaimentimen läpi hormia pitkin koko veneen läpi veneen yläpuolelle. Tätä ratkaisua käytetään mm. kaikissa laivoissa. Tällä saavutetaan se etu, ettei impelleriä tarvita eikä merivettä kierrätetä moottorissa. Näin ollen jäähdytysjärjestelmän tukkeutumisvaaraa ei ole, sillä moottorin jäähdytysvesi kiertää veneen kölissä erillisessä jäähdytyslevyssä. Märkä pakosarja sisältää lämmönvaihtimen. Impellerikäyttöisellä vesipumpulla merivettä pumpataan lämmönvaihtimeen, jossa moottorin jäähdytysvesi jäähdytetään. Pakokaasut sekoitetaan jäähdyttimestä poistuvan meriveden kanssa ja johdetaan pakoputkella mereen.

Meitä kiinnosti nimenomaan märkä pakokaasujärjestelmä. Tällöin veneen keskeltä tilaavievä hormi jää pois ja samalla saa flaikan hiljaiseksi. Onhan ulkoa silloin paljon mukavampaa ajaa pidempiä matkoja. Nordhavn 47 valmistetaan kummallakin pakoputkella, mutta Nordhavn 43 toteutetaan vain kuivalla pakoputkella, joten 43 sai meiltä miinuspisteitä.

Uutta Nordhavnissa oli myös sen tapa uida ja kulkea vedessä verrattuna meidän liukuvarunkoiseen Suwenaan. Uppoamarunkoinen vene rullaa huomattavasti pehmeämmin kuin liukuvarunkoinen vene. Molemmissa Nordhavneissa oli asennettu hydrauliset vakaajat, jotka tekivät kyllä tehtävänsä.

Pähkäilimme ja vertailimme kovasti 47 ja 43 eroja toisiinsa, jotta selviäisi, kumpi Nordhavn olisi meille parempi vaihtoehto. 43 on Nordhavn 47 veneen pikkusisko, jossa kaikki on pienempää, mutta layout on aika samankaltainen. Samalla kun 47:n tunnelma on kuin omakotitalossa, niin kompromissina 43:ssa on tungettu lähes kaikki samat tilat ja asiat kuin 47 veneeseen, mutta pienempään tilaan. Valtamerikelpoinen täysverinen vene tarvitsee paljon varusteita. Mielestämme Nordhavn 43 alkaa olla liian täyteen ahdattu, kun liian monen oven ja luukun takaa tekniikka on vallannut tilaa säilytystilalta. 43 on erittäin hieno vene, mutta meidän haluamilla varusteilla, se tuntuu tulevan liian täyteen.

Esimerkiksi Nordhavn 43:ssa fly bridge on kutistettu vain kahden istuimen kokoiseksi, joten se oli yksi meitä kovasti häiritsevä kompromissi verrattuna 47 yläohjaamoon. Pidämme yläohjaamosta kovasti niin ohjauspisteenä kuin seurustelutilana. Toiseksi 47:n sivukansi on valtavan suojainen ja turvallinen niin kulussa kuin satamamanöövereissä, kun 43:ssa on vain kapea kaiteella varustettu reuna styyrpuurin puolella. Samoin keulakajuutan koko pieneni valtavasti 43:ssa. Meitä kiinnosti juuri 47 keulakajuutan mahdollisuus käyttää sitä toimistona. Toki 43:n keulakajuuttaa pienensi se, että siihenkin oli tehty oma erillinen vessa ja suihku.

Nordhavn 47 tuntui tilaratkaisuiltaan meille ihanteelliselta veneeltä, mutta veneen koon puolesta se alkoi tuntua meistä haastavalta käsitellä sitä kahdestaan. Kun taas 43 olisi koon puolesta (pituus 13,11 m) sopivampi. Lopputuloksena meistä tuntui, että 43:ssa on tehty liian paljon kompromisseja, jolloin mielekkääksi vaihtoehdoksi jäi Nordhavneista 47.

Nordhavn 47 on kerrassaan mahtava vene. Kaikki kompromissit eri tilojen kesken ovat onnistuneet erinomaisesti. Se on kuitenkin iso vene. Sen pituus on 14,5 metriä ja paino n. 39 tonnia. Meitä alkoi epäilyttää, että pystymmekö hallitsemaan sitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Kun mietitään meidän lähi vuosien purjehdusaluetta, niin Itämeren pieniin satamiin emme enää Nordhavn 47:lla välttämättä pääsisi.

Nordhavn 47 hinta alkoi myös lähestyä meidän kipukynnystä. Nordhavnin toimitusjohtaja Dan Streech teki kyllä erittäin kilpailukykyisen tarjouksen yhdestä messuveneestä, joten jäimme miettimään Nordhavnin tarjousta ja odottamaan Nauticatin koeajoa.

Nauticatista pyysimme myös kahdesta eri mallista tarjouksen. Kuitenkin hyvin varhaisessa vaiheessa tutkittuamme Nauticat 42 purjevenemallin ja Nauticat 441 moottoripurjehtijamallin ominaisuuksia, kiinnostuimme enemmän Nauticat 441 veneestä.

Nauticat 441 on uudistettu versio Nauticat 44 mallista, jossa pohjanmuotoa on kehitetty ja ohjaamon kattoa madallettu purjehdusominaisuuksien parantamiseksi. 441 on myös noin 30 senttiä pidempi kuin edeltäjänsä NC 44. Sivuovet ovat uudessa 441:ssä sekä alumiinirunkoiset että vesitiiviit. Takakannella on reilunkokoinen istumakaukalo, joka tulee nykyään suoraan muotista ja sitlodan penkkien alla on hyvin säilytystilaa. Lisäksi on runsaasti muita pieniä parannuksia.

Nauticat 441 on huomattavasti tilavampi sisätiloiltaan kuin purjevenemallinen 42, mikä johtuukin veneiden pohjamuotojen eroista. 441 on pitkäkölinen, joten sen etuna on hyvä suuntavakaus. Toisaalta se ei käänny niin ketterästi kuin eväköliset purjeveneet, mutta koeajolla totesimme sen kääntyvän yllättävän näpsäkkäästi. Onhan siinä valtavan suuri peräsin. Lisäksi peräsin on kalaraudalla tuettu alhaalta. Pitkäköli ja kalarauta yhdessä tekevät sen, että vedessä kelluva roina kuten köydenpätkät ja vaijerit eivät tartu niin helposti peräsimeen tai potkuriin, kun siellä ei ole mitään erillisiä eviä. Pitkäköli on eduksi myös mahdollisessa pohjakosketustilanteessa, koska köliin ei kohdistu samankaltaista vääntömomenttia kuin eväköleissä. Niinpä pitkäköli on meille plussaa, kun ajatellaan meidän tulevaa purjehdusaluetta.

Yksi purjeveneen kriteereistämme oli sisäohjaamo, jota perinteisissä purjeveneissä ei ole. Nauticat 42 sisäohjaamo on varmasti toimiva ratkaisu, mutta esimerkiksi sen sisäohjaamosta voi ohjata vain seisten, jotta näkyvyys on riittävä. Kun taas 441:n sisäohjaamossa voi myös istua ohjatessaan venettä ja siitä näkee edelleenkin hyvin ulos.

Meidän mielestä 441 asuttavuus on huomattavasti parempi kuin perinteisissä purjeveneissä mm. sivuoviensa ansiosta. Onhan veneeseen kulku helpompaa ja veneilystä suuriosa ajasta ollaan kuitenkin paikallaan sekä asutaan veneessä. Jokainen Nauticat tehdään yksilöllisesti one-off -ratkaisuna asiakkaan tarpeiden mukaan, joten veistämö piirsi meille vaatimusten mukaisen pohjapiirustuksen, jopa itse asiassa neljä eri versiota, kunnes joka kajuuttaan saatiin meidän toiveiden mukainen pohjaratkaisu. Kävimme tutkimassa niin messuilla kuin veistämöllä yli 10 eri Nauticat venettä. Näin pääsimme näkemään hyvin erityyppisiä pohjaratkaisuja, joita asiakkaat ovat valinneet omaan veneeseensä. On uskomatonta, kuinka erilaisia asioita veistämö on rakentanut eri asiakkaille. Toki pohjaratkaisun lisäksi myös veneen koko takila ja kaikki laitteet ovat täysin räätälöitävissä.

Vietimme veneessä useita messupäiviä. Monesta muusta venemerkistä alkoi löytyä pikku vikoja ja suunnitteluvirheitä, mitä pidempään pikku luukkuja niissä aukoi. Nauticat oli toisinpäin, mitä syvemmälle veneeseen pääsimme tutustumaan, sitä paremmin veneen suunnittelu- ja toteutus osoittautuivat hyvin tehdyiksi.

Meitä viehätti kovasti ketsitakila. Toki sluuppitakilalla saa samalla purjepinta-alalla paremman suorituskyvyn, kun taas ketsissä purjepinta-ala on jaettu useampaan purjeeseen. Lisäksi purjeiden säätömahdollisuudet paranevat varsinkin kovalla tuulella. Ketsissä yhden purjeen aiheuttama rasitus on pienempi, joten ketsitakila kestää kovassa tuulessa yllättäviä tilanteita paremmin. Samoin mesaani antaa mahdollisuuden trimmata purjeita niin että vene on paremmin tasapainossa kovassa tuulessa. Ja ennen kaikkea ketsi täysillä purjeilla on syötävän hyvän näköinen.

Kävimme koeajamassa Nauticat 441 jopa kahteen otteeseen. Ensin olimme Italiassa, mutta Italian koeajo meni lähinnä moottoriajoksi ja veneen tutkimiseksi. Koeajopäiväksi sattui todella tuuleton päivä (tuulta 1 m/s), joten sovimme uudesta koeajosta Suomessa. Toinen koeajo tehtiin Airistolla, kun purjehdimme Turusta Nauvoon. Silloin tuulta oli jo 10 metriä sekunnissa, joten pääsimme seilaamaan purjeilla mahtavasti. Alkumatkasta ajoimme Turusta ulos moottorilla suoraan vastatuuleen. Oli hulppeaa nähdä, kuinka 441 otti aallot nätisti vastaan ja terävän keulansa ansiosta leikkasi aaltoa kuin veitsi voita.

Pääsimme kokeilemaan veneen purjehdusominaisuuksia kaikilla kolmella purjeella. Meidän mielestä Nauticat 441 purjehti komeasti 7,5 solmua 10 m/s tuulessa suoraan sivulta. NC 441 on mittasuhteiltaan kapea ja pitkä vene. Vaikka pituutta on 14,8 metriä, niin leveyttä on vain 3,75 metriä. Veneen muodon pitäisi olla hyvä ominaisuus myös valtameriolosuhteissa.

Muista purjeveneistä poiketen Nauticat 441:ssa on sivuovet takakannelta käytettävän peräoven sijasta. Yksi harvoista asioista, joka meitä arvelutti Nauticatissa ennen koeajoa, oli sivuovien toimivuus merellä, kun vene on tuulessa kallistuneena. Kun purjeet oli nostettu ja vene kulki Airistolla mukavasti lintallaan sivutuulessa, kuljimme tuulen puoleisesta ovesta, eikä mitään ongelmia ilmennyt sivuovien käyttämisessä.

Uuden Suwenan valinta oli tiukka paikka ja päätöksenteko vaati paljon aikaa ja runsaasti pohdintaa. Päätös alkoi muotoutua koeajojen jälkeen, kun pääsimme kokeilemaan molemmat veneet, miten ne vedessä käyttäytyvät. Vaaka alkoi kallistua Nauticatin puoleen, sillä veneen koko on meille sopivampi kuin Nordhavn 47. Oma osuutensa oli myös veneen hinnalla, kuten myös käsittämättömän palvelualttiilla asiakaspalvelulla. Niin Kaj Gustafsson ja Tuula Gustafsson kuin koko veistämön väki ovat auttaneet meitä ratkaisemaan valtavan määrän yksityiskohtia. Mitä ikinä asiaa heiltä kysyimme, saimme vastauksen samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tämä koski niin layout-piirroksia, teknisiä yksityiskohtia, tarjouserittelyä kuin muita yksityiskohtia.

Yksi valintakriteereistä oli myös varavoimanlähde. Tämä kriteerihän toki täyttyi kummassakin maaliviivalle päässeessä venemerkissä. Ekologisuutta ei myöskään pidä unohtaa. Purjevene ei kulussa tarvitse polttoainetta. Vastaavasti polttoaineenhinta nousee koko ajan eikä sitä välttämättä joka maailman kolkassa ole helposti saatavilla, joten mm. käyttökustannuksien, vakuutusten jne. osalta Nauticat on huokeampi ylläpitää.

Koska uusi Suwena on pohjaratkaisultaan juuri meille räätälöity vene, tuntui meistä, että Nauticatin kanssa saamme juuri sellaisen veneen kuin haluamme. Samoin myös olemme saaneet positiivista palautetta muilta Nauticatin omistajilta, että asiakkaan jälkihoito on myös hoidettu mallikkaasti.

Niinpä allekirjoitimme uuden Nauticat 441 Suwenan tilaussopimuksen kesällä 2010 ja odotamme kovassa täpinässä ensi kesää ja uutta Suwenaa.