Ruotsin yksi kuuluisimmista historiallisista kaupungeista on Vadstena, jonne halusimme seuraavaksi Suwenan keulan kääntää. Götan kanavan itäinen osa päättyy Motalaan, jonka jälkeen kanava jälleen jatkuu Vätternin länsirannalla. Meidän suunnitelma oli kuitenkin poiketa Vadstenassa, joten teimme pienen pyrähdyksen pois varsinaiselta kanavalta. Vadstenaan on vain noin 9 merimailin matka ja se vilahti nopeasti sunnuntaisessa auringonpaisteessa.
Tuntui hienolta ajaa Vadstenan linnan vallihautaan sisälle ja kiinnittää Suwena linnan varjoon. Pian saapumisemme jälkeen saimme viereemme jo Söderköpingistä tutun Diana laivan. Se oli vaan tainnut ehtiä tehdä jo useita reissuja, sillä välin, kun me olimme ehtineet itse Vadstenaan.
Saimme kuulla paikallisilta veneilijöiltä, että Vallihaudassa sijaitseva venesatama on juhannuksesta eteenpäin tupaten täynnä, eivätkä silloin paikallisetkaan tahdo löytää paikkaa veneelleen. Voi sanoa vähän kuin Saimaalla, että järvillä kesäkausi alkaa vasta juhannuksesta, niin näköjään myös Vättern järvellä. Nyt satamassa oli vain muutamia vierasveneitä. Satamaväylä oli ahdas ja veneilijät olivatkin keksineet kiinnittää veneet vinottain paaluihin. Näin pidemmätkin veneet mahtuvat pienempään tilaan.
Vadstenan satamassa on kaksi erittäin energistä ja iloista satamakapteenia, joiden kanssa raatailimme satamasta ja tietty itse Vadstenasta. He myös ilahduttivat meitä sunnuntai-iltakävelyltä saavuttuamme Suwenan portin eteen ilmestyneellä punaisella matolla. Mikäs siinä “astua laivaan” punaista mattoa pitkin. Sataman webbisivuilla satamakapteenit kertoivat, että he haluavat olla Ruotsin paras vierassatama ja me ainakin voimme heille äänemme antaa. Ruotsin satamissa on ollut ystävällisiä ihmisiä kaikkialla, mutta lämminhenkisimmät ovat kyllä olleet ehdottomasti nämä mukavat miehet Vadstenan vallihaudan satamassa.
Vadstenan linna kohosi kuninkaallisena vieressämme ja sinne lähdimme innokkaina tutkimusretkelle. Linnan historia on todella vaikuttava. Kuningas Kustaa Vaasa rakennutti Vadstenan 1545 alkaen suojelemaan Ruotsia etelästä pyrkiviltä tanskalaisilta. Se on rakennettu renessanssityylisesti, jolloin asuintilat rakennettiin erilleen puolustustiloista. Linna on ollut kuninkaallisten asumana vielä 1700-luvun alussa. Kuuluisin linnan asukeista on varmasti Kustaa Vaasan kolmas poika herttua Magnus, joka kärsi mielenterveysongelmista. Hänen hautansa on myös Vadstenan luostarikirkossa.
Kyllä kuninkaan elämä on ollut tuohon aikaan aivan toista kuin nykyään. Silloin heidän piti matkustaa ympäri maakuntia linnasta linnaan keräämässä veroja. Tuntuu uskomattomalta, että kuninkaan hovin mukana kuljetettiin myös kaikki huonekalut ja esimerkiksi keittiövälineet. Niinpä linnat olivat lähes tyhjillään kuninkaan poissa ollessa.
Vadstenasta löytyy paljon kaikenlaista historiaa, mutta valitettavasti tuo historia ei oikeastaan linnassa itsessään sisällä enää näkynyt. Linna on ollut niin huonossa kunnossa välillä ja esimerkiksi 1900-luvulla myös tehdaskäytössä, joten paljon historiallisesti merkittävää materiaalia on kadonnut ajansaatossa pois linnasta. Ulkoa päin linna on todella hieno ja säilynyt hyvässä kunnossa. Sisäosat on kuitenkin restauroitu enemmän nykyajan tarpeita ja tapahtumia varten. Onhan linnaan sijoitettu esimerkiksi maakunta-arkisto ja Vadstenan akatemian tilat. Olimme kuitenkin pettyneitä, koska odotimme pääsevämme enemmän autenttiseen keskiaikaiseen linnaan, sillä linnaa on kehuttu kaikkialla parhaiten säilyneeksi Ruotsin keskiaikaiseksi linnaksi.
Yllätykseksemme birgittalaisten luostarimuseo ja luostarikirkko olivat mielenkiintoisempia kohteita, jotka melkein meinasimme jättää väliin. Pyhä Birgitta perusti 1300-luvulla birgittalaisluostarin, jonka pääpaikka on Vadstenassa. Hänen tyttärensä Katariina toi äitinsä maaliset jäännökset Roomasta Vadstenaan ja pyhäinjäännöstä eli reliikkiä säilytetään Vadstenan luostarikirkossa.
Pyhän Birgitan ansiosta Vadstenassa käy edelleenkin joka vuosi pyhiinvaeltajia. Luostariin oli koottu esille monipuolisesti birgittalaisten elämää esimerkiksi nunnankammio, ruokatila ja erilaisia työskentelytiloja. He myös jäljensivät paljon kirjoja ja mm. Suomen ensimmäinen lääkintäopas on jäljennetty juuri Vadstenassa ja toimitettu sieltä Naantalin birgittalaisluostariin sen kukoistuskaudella 1400-luvulla. Nykyään alkuperäistä lääke- ja yrttikirjaa säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa.
Melkoisen turismi annoksen jälkeen oli aika jättää hyvästit prinsessa Estellen herttuakunnalle. Olemme matkanneet pitkin Götan kanavaa ja halki Itä-Götanmaan maakunnan, jonka herttuatar Ruotsin pikku prinsessa on. Oli aika irrottaa Suwenan köydet ja ylittää Vättern. Ruotsin toisiksi suurin järvi näytti meille lempeät kasvonsa. Tuulta ei ollut lainkaan, niinpä peltigenoa vei meidät 14 mailin matkan Karlsborgiin. Samalla vaihdoimme Länsi-Götanmaan puolelle, joka on muuten kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin herttuakunta.