Marstrandista matkan oli tarkoitus jatkua etelään keskellä Kattegattia sijaitsevalle Anholtin saarelle. Säätiedotus kuitenkin lupasi etelätuulta, ja suoraan vastaiseen koneilu ei meitä kiinnostanut. Niinpä päätimme tehdä pienen poikkeaman reitillemme. Suuntasimme Suwenan kohti Skagenia Tanskassa, jolloin pääsimme purjehtimaan sivutuulessa. Samalla matkasimme Kattegatin ja Skagerrakin rajaa pitkin. Marstrandin luoteisnurkassa sijaitseva majakka ja vastaavasti Skagenin niemen koilliskulmassa oleva toinen majakka jakavat nämä kaksi vesialuetta. Niinpä tälle purjehdukselle saimme uuden lisämerkityksen.
Andrus teki reitin suoraan Kattegatin yli Skageniin, sillä Kattegat on tässä kohtaa kapeimmillaan, vain noin 30 merimailia. Reittimme aiheutti meille yllätyksen. Olimme jo jonkin aikaa purjehtineet ja meri oli ihan tyhjä. Raatasimme ihan rauhassa takakannella, kun yhtäkkiä ihme kolina ja kolkutus kuului pitkin köliä. Onneksi Suwena on pitkäkölinen vene ja purjehtiessa taittolapainen potkuri oli supussa, sillä kalastusverkkohan sieltä pulpahti pintaan. Huh huh, ei onneksi tarttunut mihinkään kiinni. Hetken päästä huomasimme, että olimme keskellä todella isoja verkkoja ja niitä oli tosi paljon. Loput verkoista sitten kiersimmekin ja enempää köliä ei sitten kolisteltu.
Legi oli sopiva myös autopilotin tuuliperäsin –tilan kokeilemiseen. Tuulihan aina pyörii merellä hieman ja tuulensuunta vaihtelee jonkin verran edes takaisin. Autopilotin tuuliperäsin –tila toimi todella hyvin ja se piti tuulikulman vakiona. Kuitenkin saimme melkein sydänkohtauksen, kun autopilotti rääkäisi hirmuisen, uudenlaisen piippauksen. Tuuli nimittäin oli kääntynyt reilummin, kuten itse asiassa säätiedotus ennustikin tuulen kääntyvänlänteen. Autopilotti toimi ihan oikein, koska oli tietysti aika trimmata purjeita ja muuttaa autopilottiinkin uusi tuulikulma.
Nyt Kattegatilla pääsimme tutustumaan vuoroveden vaikutukseen, sillä Itämerellä ei ole vuorovettä. Toki merenpinnan korkeus hieman vaihtelee Itämerellä, kun tuuli siirtelee vettä. Alku matkasta meillä oli puolen solmun myötävirta. Kun virransuunta yhtäkkiä vaihtui vastaiseksi ja nousi parhaimmillaan jopa 1,5 solmun vastavirraksi, aloimme pohtia sen syytä. Vuorovesivirtaukseksi se sitten ilmeni. Navionics kartta kertoi vuoroveden olevan matkapäivänämme 28 senttiä. Seurasimme mielenkiinnolla tätä pientä vuorovesivaihtelua, sillä ensi vuonna on tarkoitus mennä Kielin kanavan läpi Pohjanmerelle ja sieltä kunnon vuorovesivaihtelut vasta alkavat.
Suwena sai jälleen uuden kohteliaisuuslipun saalinkiinsa. Tanskan lippu liehuen kiinnityimme melkoisessa sivutuulessa Skagenin satamaan. Satama oli valtavan suuri ja ihan täynnä veneitä, joista melkoinen pläjäys oli norjalaisia. Toki norjalaisia veneitä olimme jo Ruotsissakin nähneet, mutta täällä Skagenissa määrä moninkertaistui. Selvisi sekin juttu, kun ihan sataman vieressä oli kauppa, jossa oli lavoilla tarjolla laatikkotavarana kaikenlaista nestemäistä bunkrattavaa veneeseen. Yleensä tällaisessa mittakaavassa alkomahööliä on tarjolla satamakaupungeissa, joissa on vilkas laivaliikenne. Onhan Tallinnassakin ihan laivarampin vieressä viimeinen myyntipiste, josta saa suoraan pumppukärryllä nostaa lavan autoonsa. Siksipä tämä yllättikin meidät. Mikäpäs siinä, mukavan purjehdusmatkan päässähän tämä on ja Tällaisia samanlaisia myyntipisteitä tuli vastaan seuraavissakin Tanskan venesatamissa kuten Saebyssä, jonne Skagenista jatkoimme.
Skagenin satama on todellakin kalasatama, sillä valtavan suuria kalastuslaivoja tuli ja meni koko ajan. He kuitenkin huolehtivat satamastaan hyvin, sillä mitään kalajätteitä tai hajuja ei ollut. Lokkejakin oli vain muutamia. Tämä oli ehdottomasti siistein kalasatama, jossa olemme käyneet.
Skagen osoittautui vilkkaaksi retkeilypaikaksi. Leirintäalueita, hotelleja ja lukuisia vierasveneitä oli runsaasti. Siellä on valtavat hiekkarannat, jossa käyskennellä sekä paljon luontopolkuja tallattavaksi. Skagenin niemen koillisnurkassa sijaitseva majakka jakaa Tanskan puolella Kattegatin ja Skagerrakin. Meidän Skagenin vierailu keskittyi kaupungissa pyörimiseen ja tärkeyslistalla ensimmäisenä oli löytää kauppa, josta saamme ostettua Tanskan mokkulan nettiyhteyttä varten.
Skagenin jälkeen halusimme pysähtyä Saebyn satamassa, josta saimme vinkin ruotsalaisilta juhannusnaapureiltamme. Aurinko paistoi vihdoinkin täydeltä terältään ja lämpöä oli mahtava 22 astetta. Tuuli oli sivumyötäinen, joten nostimme genaakkerin ja nautimme kerrassaan ihanasta purjehduksesta. Tuulen täyttäessä mahtavasti genaakkerimme viiden m/s nopeudella, oli ihan pakko rynnätä vaihtamaan kesän keveimmät purjehdusvaatteet ja lekotella bikineissä genaakkerin alla. Tuntui suorastaan hemmottelulta istua arskassa etukannella ja nauttia Andrusin kanssa päiväkahvia genaakkerin äänettömästi leijuessa Suwenan keulassa. Tällaista keliä olisi saanut olla jo paljon aiemmin tänä kesänä. Andrus oli huomioinut myös vuoroveden vaikutuksen ja valitsi lähtöajan siten, että meillä oli solmun verran myötävirtaa koko matkan ajan.
Saebyn satama oli aivan erilainen todellisuudessa kuin satamakirjan kuvassa. Koko satama oli vasta rempattu. Siellä oli upouudet laiturit sekä suuriosa laituripaikoista oli vaihdettu paalukiinnitykseksi. Enne siellä oli peräankkurikiinnitys. Liu’uimme juuri paalujen väliin kiinnittämään Suwenaa, kun aallonmurtajalla kaveri töräytti komeasti kolme biisiä trumpetillaan lipunlaskun kunniaksi.
