Aikamme pyöriteltyämme vuorovesitaulukoita tulimme siihen lopputulokseen, että lähdemme sitten mihin aikaan vaan Hampurista Cuxhaveniin, osuu matkallemme joka tapauksessa yksi kokonainen vuorovesiaalto vastavirtaan. Siispä irrotimme Suwenan köydet keskiviikkoaamuna kello kahdeksan Hampurin yläveden aikaan. Saimme lasketella neljä tuntia myötävirtaan alas Elbe-jokea, ennen kuin vuorovesi vaihtui vastaiseksi. Seuraavat viisi tuntia enimmillään kolmen solmun vastavirrassa tuntui, että matka matelee, mutta pikku hiljaa etenimme kohti Cuxhavenia. Perille päästyämme 57 mailin matkasta oli lokiin kertynyt vain 53 mailia, joten ehdimme saada jälleen neljän mailin hyödyn myötävirtaosuudesta.
Lähestyessämme Cuxhavenia jälleen rikkoontui pituusennätys meitä vastaantulevalla laivalla, kun järkälemäinen 1201 jalan konttilaiva tuli vastaamme. Vaikka sen vauhti oli hiljainen, heilautti se meitä melkoisen jyrkällä aallolla.
Cuxhaven on suuri ja siisti satama. Sen tunnelma on kuitenkin kuin Hangossa paikallisista veneistä huolimatta, sillä lähes kaikki Pohjanmerelle lähtevät tai sieltä Itämerelle palaavat veneet pysähtyvät tänne yhdeksi yöksi. Satama on myös hinnoiteltu läpikulkusataman tavoin, sillä kaikki maksaa erikseen. Esim. vesi maksaa yhden euron per sata litraa ja sähkö 50 senttiä per kWh.
Saavuttuamme Pohjanmeren rannalle, muuttui kaupunkitunnelma kauemmas skandinaavisesta tyylistä. Samoin ravintolassa kovasti kehuttiin nimenomaan Pohjanmeren kalavalikoimaa. Valitettavasti Cuxhavenin ranta oli tyhjillään, sillä sää on todella poikkeuksellisen kylmää ollakseen normaali toukokuun lopun keli.
Perjantaina meillä on edessä Pohjanmeren kaste, kun matkamme jatkuu kohti Saksan ainoaa avomerellä sijaitsevaa saarta, Helgolandia.