Maanantaiaamuna jätimme Kööpenhaminan taakse. Lähdimme ylittämään kapeaa Juutinraumaa ja pyrimme kohti Ruotsin etelärannikkoa ja siellä Gislövslägen satamaa.
Kun viimeksi matkasimme junalla Kööpenhaminasta Malmön puolelle, hurautti juna Tanskan puolella neljä kilsaa ensin meren alla ja sitten kahdeksan kilsaa Juutinrauman siltaa pitkin Ruotsin puolelle. Meillä oli Suwenalla mahdollisuus joko ylittää tunneli tai ajaa hulppean 57 metriä korkean sillan ali. Silta sijaitsi hieman idempänä, joten sen alitus olisi lisännyt muutamia maileja matkaa, niinpä oikaisimme tunnelin ylitse. Drogden tunnelin yli voivat kulkea kaikki alukset, joiden syväys on enintään 7,7 metriä. Ei siis hätää, Suwenalla jäi lähes kuusi metriä vettä kölin alle. Kyllä Juutinrauman silta näytti mahtavalta, kun ohitimme sen eteläpuolelta Suwenalla.
Juutinraumalla vaihdoimme vaihteeksi Tanskan vesiltä Ruotsin rannikon läheisyyteen ja purjehdimme kohti Falsterbon kanavaa. Kanava lyhentää mukavasti noin 10 merimailia matkaa, kun ei tarvitse kiertää Ruotsin lounaisnurkassa sijaitsevaa Falsterbon niemeä. Kanava on vain mailin pituinen. Siitä huolimatta lyhyessä kanavassa on myös avattava silta, joka avataan vain tasatunnein veneille. Niinpä saavuttuamme Falsterbon kanavan suulle laskimme purjeet ja annoimme Perkinsille hanaa ehtiäksemme lähestyvän tasatunnin sillanavaukseen.
Sillan molemmin puolin ajoi muutamia muita veneitä ympyrää, joten tiesimme ehtineemme ajoissa perille. Olin ehtinyt laittaa muutaman fentsun valmiiksi ja nostaa esille yhden kiinnitysköyden, jos Suwena pitää kiinnittää odotuslaituriin, mutta sitä tarvetta ei näyttänyt olevan. Kanavassa oli sopivasti tyyntä, joten vaihdoin samalla jälleen Ruotsin kohteliaisuuslipun Tanskan lipun sijalle. Kanava oli niin lyhyt, että juuri nostaessani fentsuja ylös ajoimme jo kanavasta ulos ja suuri aalto pääsi loiskauttamaan kylkeen. Suwena keinahti reilusti vasemmalle ja samalla poikkeuksellisesti sitloodan pöydälle nostamani köysi teki mahtavan ilmalennon ja sinne se aaltoihin sutjakkaasti pulahti. Voi vitsi, kun harmitti ihan hirmuisesti. Olin tietysti nostanut esille yhden suosikkiköysistäni ja nyt se siistinä vyyhtenä leikki Uppo Nallea. Tyhmyydestä todella sakotetaan keinuvassa veneessä, jos jonkin tavaran jättää huolimattomasti esille.
Falsterbon kanavan pohjoispäässä on vierasvenesatama ja sillan jälkeen eteläpäässä on vain muutama pieni odotuslaituri. Me kuitenkin jatkoimme matkaa kohti Gislövslägeä.
Gislövsin kylä sijaitsee Trelleborgin kaupungin itäpuolella. Juuri ohittaessamme Trelleborgin satamaa, oli satamaan saapumassa laiva Puolasta. Andrus katsoi AIS:sta, että ohitamme laivan reilusti sen peräpuolelta. Hämmästykseksemme se ei ajanutkaan satamaan sisälle, vaan kääntyi satamansuulla suoraan kohti meitä poispäin satamasta. Siinä ihmeteltiin hetki, mitä tehdään? Laiva vaan jatkoi kääntymistä meitä kohti. Hetken kuluttua se kuitenkin pysähtyi ja jatkoi matkaa satamaan. Huokaisimme helpotuksesta ja jatkoimme purjehtimista. Seuraavana päivänä, kun kuuntelimme säätiedotuksia VHF:ltä, sattui vastaava tilanne saksalaiselle purjeveneelle. Silloin saksalaisveneen kippari ei päästänyt laivaa niin helpolla, vaan tivasi ihmeissään laivankapteenilta, mitä he oikein aikovat tehdä?
Merivirrat pyörittävät Gislövsin sataman keskelle hiekkaa. Sataman keskellä syväys on vain 1,7 metriä, kun reunoilla se on reilu kaksi metriä. Saavuimme satamaan 13 metrin tuulessa. Paalukiinnityspaikkoihin mennessä olisi pitänyt kääntyä sivutuuleen. Totesimme, että tässä tuulessa paalujen väliin ajaminen ei ole turvallista. Kiinnitimme Suwenan mastonosturin viereen kylkikiinnitykseen. Tokkopa kukaan tällä tuulella nosturia olisi käyttänyt.
Jäimme Gislövslägeen pariksi päiväksi mottiin, koska tuuli puhalteli vaihteeksi yli 14 metriä.