Keskiviikon aamu saapui sateisena ja harmaana. Irrotimme köydet 13.05 ja matka alkoi Kalajoen Keskuskarin satamaa kohti. Merikartassa satamaan johtavan väylän syvyydeksi on merkitty 1 metri. Soitettuamme satamakapteenille, saimme tietää, että se ruopataan vuosittain 2 metriseksi. Meinasi jännittää siitä huolimatta. Andrus laittoi syvyysvaroituksen 2 metriin ja päätimme, että mikäli syvyys laskee 1,5 metriin, niin palaamme takaisin merelle.
Matka Kalajoelle taittui ihan mukavasti ja pääsimme varovaisesti ajettuamme sisälle satama-altaaseen kiinnittymään takapoijuun ja keula edellä laituriin. Sijoituimme keskimmäiseen kolmesta vierasvenepaikasta. Huomasimme, ettei siitä edes lisäsähköjohdolla ylety sähkötolppaan, joten jäimme ensimmäiseksi yöksi ilman sähköä. Olimme vain omien akkujen varassa.
Illalla pienessä sateessa lähdimme kävelylle Kalajoen särkille. Tutkailimme eri ravintolavaihtoehtoja ja niitä Kalajoella piisaa. Päädyimme uskomattoman hyvää ruokaa tarjoavaan ravintola Pihvitupaan herkuttelemaan. Söimme lankulla tarjottua erinomaista miekkakalaa. On ilo huomata, että jostain suomalaisesta ravintolasta saa hyvin laitettua kalaa tai kalaa on ylipäänsä tarjolla. Annoskin oli niin iso, ettemme edes jälkkäreitä jaksaneet nauttia, vaikka niistä alkuvaiheessa haaveilimme.
Torstaina oli kesän tähän mennessä lämpöisin päivä. Aurinko paistoi lämpimästi, joten iltapäivällä liottelimme varpaita uimatasolta ja joimme päiväoluet. Ilma oli niin mukava, että päätimme pestä tiikit ja sen jälkeen vihdoinkin öljysin sekä uimatason että takakannen porrasaskelmineen.
Illalla nautimme herkulliset burritot Bistrossa, jotka olivat todellakin positiiviset yllätykset siihen verrattuna, mitä alun asiakaspalvelu olisi voinut antaa ymmärtää.
Päätimme olla vielä perjantainkin Keskuskarilla. Tämän päivän vetelehdimme, lepäilimme, söimme ja luimme kirjoja. Söimme tonnikalalämppärit ja niin se päivä siirtyi iltaan. Vierasvenepaikoille saimme kolmannenkin veneen. Torstaina oli saapunut saksalainen purjevene kapteeninaan meidän ristimä Günther ja tänään saapui Johteenpookista Rasmuusa kapteeninaan Hannu Orell, Helena ja Hemmo poika mukanaan. Keskustelimme Rasmuusalaisten kanssa Vaasan vesistöstä ja ihailimme kahta sisäkkäistä sateenkaarta.