Matkalla Calaisista Dieppeen kuulimme hätkähdyttävän ilmoituksen VHF:ltä, sillä uimareita oli ylittämässä Englannin kanaalia. He ilmoittivat kunkin uimarin ja hänen saattoveneensä koordinaatit, jotta laivat pystyvät väistämään uimareita. Jokaisen uimarin uudet koordinaatit ilmoitettiin aina parin tunnin välein. Kanaalin ylitys on noin 32
Genaakkeri on ehdottomasti meidän lempipurje. Kun purjehdimme Ranskassa Normandian rannikolla Calaisista Dieppeen 82 merimailin matkan, oli jälleen sopiva keli genaakkeripurjehdusta ajatellen. Meillä on North Sails G3 sukkagenaakkeri, jonka purjepinta-ala on 114 m2. Andrusin luettua todella hyvän lehtijutun genaakkerintrimmauksesta Yachting Monthly
Toisten veneblogeja lukiessa Calais on tuntunut jo tosi kaukaiselta paikalta Itämeren pohjukasta katsottuna. Voi siis arvata, että tuntui mahtavalta saavutukselta saapua omalla veneellä Calaisin satamaan. Samalla lokikirjaan saimme jälleen merkitä uuden maan. Ranska on jo kahdestoista maa, jossa me olemme
Bruggesta oli ensin 9 mailin matka kanavia pitkin Pohjanmerelle. Heti Zeebruggen sataman jälkeen pääsimme nostamaan purjeet ja purjehdusmaileja ehti kertyä vain yhdeksän ennen kuin oli jo aika kääntyä Oostenden sisäänajoa kohti. Vielä maili lisää, niin olimme jo Oostenden satamassa. Oostenden
Saavuimme Rotterdamista Zeebruggeen ilta yhdeksältä. Saimme siellä kuulla, että seuraava sulutus yläjuoksuun olisi Zeebruggen satamasta 23.30, joten jälleen suunnitelmamme muuttuivat ja jäimme yöksi Zeebruggeen. Saimme tutusti vesikuuron niskaamme juuri kiinnittäessämme Suwenaa Royal Belgium Sailing Club marinan laituriin. Koko ajan vilkkaan
Kun lähdimme Goudasta kohti Rotterdamia, paloi Nieuwe Gouda kanavan sillassa kaksi punaista valoa. Satamakapteeni tuumasi iloisesti meille, että ”silta on kaput”. Siinä sitten mietimme, että onkohan se pitkäänkin kaput vai pääsemmekö jatkamaan matkaa? Sillalla korjausmies puuhasi touhukkaasti, joten odotimme sillan
Kun juhannusaattoiltana jäimme sulun edustalle yöksi, ajattelimme, että aamulla siirrämme Suwenan Goudan keskustaan kanavan varrelle. Aamulla taas suunnitellessamme sulkuun lähtöä, huomasimme, että sulku toimii sunnuntaisin vain heinä- ja elokuussa. Jos siis siirrymme keskustaan, emme pääse jatkamaan matkaa sunnuntaina kuten alun
Hollantilaiset ovat veneilykansaa, sillä Hollannissa on 6000 kilometriä kanavia ja vesireittejä. Toki kanavilla on runsaasti siltoja ja suurin osa niistä on kiinteitä. Samalla pitää ottaa huomioon myös kanavien syvyys, joten kanavakartta on tarpeellinen, kun liikkuu veneellä Hollannissa. Eipä ihme, että
Sunnuntaipurjehduksella oli valtavasti veneitä, kun teimme lyhyen siirron Volendamista Amsterdamiin. Markermeeriltä siirryimme vain Oranjesluizen sulun kautta, kun olimme jo IJ järvellä, jonka varrella Sixhaven marina sijaitsee. Kun soitin Sixhaveniin varatakseni meille paikan, kertoi satamakapteeni, että ”Sixhaveniin ei voi tehdä varauksia.
Hoornista oli vain pieni 10 mailin hyppy Volendamiin. Jälleen lyhyellä matkapyrähdyksellä saimme vesisateen niskaan, mutta sen jälkeen aurinko paistoi koko loppupäivän. Ajaessamme Volendamin satamaan tuli satamakapteeni jollalla vastaan näyttämään meille sopivaa kiinnittymispaikkaa. Saimme paikan aivan rantakadun puoleisesta laiturista, joten pääsimme
