Keskiviikkoaamuna jo poltteli kovasti jatkaa matkaa. Olimme jääneet matkasuunnitelmastamme nyt muutaman päivän jälkeen ja Bornholmin saari sekä Puolan ja Saksan paikat vielä odottavat edessä. Kovan tuulen jälkeen tuuli loppui kokonaan ja vettä tuli kuin aisaa koko päivän, kun matkasimme kohti
Maanantaiaamuna jätimme Kööpenhaminan taakse. Lähdimme ylittämään kapeaa Juutinraumaa ja pyrimme kohti Ruotsin etelärannikkoa ja siellä Gislövslägen satamaa. Kun viimeksi matkasimme junalla Kööpenhaminasta Malmön puolelle, hurautti juna Tanskan puolella neljä kilsaa ensin meren alla ja sitten kahdeksan kilsaa Juutinrauman siltaa pitkin
Venin saarelta oli vain 13 merimailia Kööpenhaminaan. Matkalla muuttui sekä maa että maisemat. Pieni idyllinen saari vaihtui suureen metropoliin ja jälleen myös Suwenan saalinkiin nousi puna-valkoinen kohteliaisuuslippu. Lähdimme aamusta liikenteeseen mahtuaksemme Langelinien veneseuran satamaan, josta on hyvä kävelymatka keskustaan ja
Ah, vihdoinkin lämpö oli jo 25 astetta heti aamusta. Siinä kahvia särpiessämme lämpöisessä sitloodassa oli mukava pohtia, mentäskö Veniin vai jatketaanko suoraan Köpikseen? Päivä oli niin kesäinen, että Ven houkutteli enemmän. Helsingöristä on vain kuuden merimailin matka Veniin. Veneitä seilasi
Anholtin saarelta lähdimme sunnuntaiaamuna kohti Helsingøriä. Juuri kun valmistelimme Suwenaa merelle, lähti meripelastusalus satamasta ulos valot sinisenä vilkkuen. Heti seuraavaksi kuuluikin VHF:ltä pan pan –viesti kaikille aluksille. Kateissa oli espanjalainen moottorivene, joka oli viimeksi nähty Anholtin eteläpuolella. Ihan kylmät väreet
Torstaiaamulla Saeby jäi taaksemme ja lähdimme kohti Kattegatin keskellä sijaitsevaa Anholtin saarta. Tuuli oli alkumatkasta aivan piikkivastaista, joten matkasimme moottorin voimin. Kun Laesön saaren eteläpuolella käänsimme kurssin suoraan kohti Anholtin saarta, nostimme Perkinsin avuksi sekä ison että genoan. Purjeet antoivat
Marstrandista matkan oli tarkoitus jatkua etelään keskellä Kattegattia sijaitsevalle Anholtin saarelle. Säätiedotus kuitenkin lupasi etelätuulta, ja suoraan vastaiseen koneilu ei meitä kiinnostanut. Niinpä päätimme tehdä pienen poikkeaman reitillemme. Suuntasimme Suwenan kohti Skagenia Tanskassa, jolloin pääsimme purjehtimaan sivutuulessa. Samalla matkasimme Kattegatin
Talvella on aina hauskaa suunnitella seuraavan kesän veneilyreittiä, jolloin satamakirjat, google, merikartat ja toisten veneilijöiden blogit ovat ahkerassa käytössä. Marstrand löytyi kuitenkin aivan eritavalla. Luin ruotsalaisen kirjailijan Ann Rosmanin pari dekkaria: majakkamestarin tytär ja noitavasara, jotka hän oli sijoittanut Marstrandiin.
Suwenan myötä olemme matkanneet joka juhannus uuteen juhannuksenviettopaikkaan. Ensimmäisen veneilyjuhannuksemme vietimme kotivesillä Röytän saarella ja silloin juhannus meni uuden veneen täpinässä. Sen jälkeen olemme nähneet juhannusjuhlintaa niin Hangossa, Pärnussa, Pyhtään Kaunissaaressa, Gotlannin Visbyssä ja nyt lähdimme Marstrandiin kokemaan Länsi-Ruotsin keskikesän
Kolme päivää Göteborgissa on ihan liian vähän, mutta kyllä sillä alkuun pääsee. Ruotsin toisiksi suurin kaupunki tarjoaa niin paljon tekemistä ja nähtävää. Me olimme hieman väsyneitä pitkän kanavamatkan päätteeksi, joten aluksi otimme vaan rennosti ja nautimme kaupungin fiiliksestä. Lilla Bommens
