Tämän kesän matkaa on tehty vasta vajaa kolme viikkoa ja Suwenan lokissa on jo 533 merimailia, kun kiinnitimme köydet Peterheadin satamassa. Englannin ja Skotlannin itärannikolla ei luonnollisia suojasatamia juurikaan ole, vaan satamat on pitänyt rakentaa erikseen. Useimmat avataan vain yläveden aikoihin. Siitä huolimatta meidän 1,85 syväyksellä emme niihin kaikkiin edes pääse.
Tarkoituksemme oli pysähtyä muutamissa ankkuripaikoissa matkalla pohjoiseen, mutta tuuli on puhaltanut juuri siitä ainoasta suunnasta, jolloin kovan mainingin vuoksi suunnittelemamme ankkuripaikka olisi ollut mahdoton.
Arbroathista meillä oli 67 mailin legi Peterheadiin. Sivutuuli puhalsi juuri sopivasti 8 solmun nopeudella, joten halusimme nostaa jennin heti lähdettyämme satamasta. Genoarulla ei inahtanutkaan, kun yritimme ajaa purjetta ulos. Tähän mennessä meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia ison eikä genoan kanssa, joten kai sen aika sitten jo oli.
Piti vähän aikaa pohtia, mihin hyvään piilopaikkaan olin genoan manuaalisen käsiveivin laittanut. Isolla ja mesaanilla on ihan omat tukevat metalliveivit, jotka olivat kädenulottuvilla sitloodassa. Ne eivät kuitenkaan sovi genoalle, koska genoanmoottorin ja reelingin välissä ei ole riittävästi tilaa. Jennin manuaaliveivi on itseasiassa päättymättömällä köydellä rakennettu rulla.
Tällä kertaa genoan avaaminen kesti 15 minuuttia, kun Andrus pyöritti päättymätöntä köyttä ja minä hoidin skuuttia. Yhdellä köydenpyöräytyksellä genoa avautui pari senttiä, joten Andrusilla tuli päivän liikuntasuoritus samalla hoidettua.
Satamassa Andrus avasi furlexin moottorin ja hänen epäilys varmistui. Moottorin sisälle oli päässyt suolavettä tiivistyksestä huolimatta. Sen vuoksi hammashihnassa oli ruostumisen merkkejä ja se oli katkennut. Nyt odotamme Seldenin tehtaalta Ruotsista pakettia, jotta saamme uuden hammashihnan ja hammaspyörän.
Andrus muisteli lukeneensa jutun vastaavasta tilanteesta, jossa kaveri pyöritti akkuporakoneella genoan moottoria. Yritimme löytää rautakaupasta puolen tuuman sovitinkappaletta porakoneeseen, mutta sellaista ei ollut tarjolla. Venenaapurimme S/y Skolingilta tarjoutuivat käyttämään Andrusia autolla työkalukaupassa ja sieltä oikea osa löytyikin. Lämmin kiitos avustanne ja hyviä tuulia teidän kesäpurjehdukselle Norjassa S/y Skolingin miehistö!
Suomesta käsin palmut edustavat lämmintä ja trooppista ilmastoa. Siksipä on niin hauskaa löytää palmupuu näin korkeilta leveysasteilta. Golf-virran ansiosta täällä Skotlannissa palmut pystyvät kasvamaan, joten päätimme aloittaa pohjoisimman palmun etsinnän. Tässäpäs on Peterheadin sataman pieni, mutta sitkeä palmu leveyspiiriltä 57 astetta 29,8 minuuttia pohjoista.
