Sada 17.7. – 19.7.

Kesäpurjehduksen viimeinen legi oli vielä edessä, kun lähdimme matkaan aamupäivällä 9.30. Tavoitteenamme oli saapua hyvissä ajoin Marina Sadaan, tulevaan talvehtimissatamaamme. Matkaahan oli reilu 50 mailia.

Kevyt vastatuuli oli kaverina ríalta ulos ajaessamme, joten moottoripurjehdimme alkumatkan. Ohitettuamme Capo Ortegan niemen sen länsipuolella tuuli nousi yhtäkkiä 18 solmuun ja matka taittui makeasti purjeilla sivumyötäisessä kohti A Coruñaa.

Niemen länsipuolella tuuli myös nosti yllättävän jyrkän aallokon. Lieneekö merivirroilla olisi ollut sormensa pelissä. Niinkin houkuttelevasti nimetty merialue kuten kuolemanrannikko eli Costa da Morte alkaa virallisesti vasta A Coruñan eteläpuolella, mutta näytti tuuli saavan aikaan täällä pohjoispuolella melkoisen sotkumeren.

Eipä aikaakaan, kun VHF:llä kuului hyvin hätäinen mayday-kutsu. Miehistön äänestä välittyi todellinen hätä, kun he kielimuurista huolimatta keskustelivat rannikkovartioston kanssa tilanteestansa ranskan, englannin ja espanjan kielillä sekaisin. Jonkin ajan kuluttua selvisi, että vene on ohjailukyvytön. Joka aallolla peräsin nousi vedestä ja vene pyrki kääntymään poikittain jyrkässä aallokossa. Voi kyllä kuvitella, kuinka siinä jyrkässä aallokossa pelotti, kun ei pystynyt ohjaamaan venettä. Heidän ilmoittamiensa koordinaattien perusteella he olivat noin viisi mailia perässämme tulossa samaan suuntaan. AIS:sta Andrus näki, että heistä noin mailin päässä oli toinen vene kulussa heidän kanssa rinnakkain. Olimme jo kääntymässä palataksemme heidän luo, kun lähempänä oleva vene ilmoitti kääntyvänsä heidän avukseen. Meidän viisi mailia olisi ollut hidasta vastatuuleen ja vasta-aallokkoon kryssimistä. Lisäksi meripelastusalus lähti matkaan läheisestä Cedeiran rannikkokylästä. Onneksi kaikki päättyi hyvin noin tuntia myöhemmin, kun he olivat päässeet pahimman aallokon ohi ja pääsivät jatkamaan omin avuin matkaansa.

Loppu matkan nautimme täysin rinnoin purjehduksesta kesän viimeisellä legillämme. Purjehtiessamme ylväästi Coruñan ohi zoomailimme maisemia sillä mielin, että “tuonne sitä ensi kesänä sitten suunnataan”. Monelle pitkän matkan purjehtijalle Coruña on yksi tärkeimmistä etapeista, sillä pohjoiseen jää Biskajanlahti ja Pohjois-Eurooppa ja Espanjan Galiciasta alkaa selkeästi Etelä-Eurooppa. Me kuitenkin suuntasimme nyt syvemmälle rioille. A Coruñan edustalta nimittäin avautuu kolme toisistaan haarautuvaa ríaa: Ría de Coruña, Ría de Betanzos ja Ría de Ferrol. Meidän matka vei keskimmäisen Betanzos lahden perälle, jossa Marina Sada odotti meitä.

Se kirjaimellisesti odotti meitä, sillä olimme varanneet Marina Sadasta talvipaikan Suwenalle, mutta emme olleet ilmoittaneet tarkkaa saapumisaikaamme. Oli mukava yllätys, kun satamakapteeni riensi laiturille meitä vastaan mukanaan meille satamaan etukäteen lähetetty paketti. Tämä oli kyllä ensimmäinen kerta, kun saapuva paketti tuotiin veneelle saakka. Meille kun työn vuoksi näitä paketteja saapuu eri satamiin vähän väliä.

Satamakapteeni heti osoitti meille varatun paikan ja neuvoi ystävällisesti sataman toiminnot ja lähikaupat jne. Siitä alkoikin kova tohina järjestää Suwena talvikuntoon. Olimme varanneet Suwenalle laituripaikan vedestä talveksi. Loppu kesän aikana meidän talvisuunnitelmat kuitenkin selkiytyivät ja tiesimme, että tulevana talvena meillä ei todennäköisesti ole aikaa käydä veneellä muutaman kuukauden välein, joten päätimme nostaa veneen maihin. Vaikka aikaa oli vain pari päivää, niin satamakapteeni järjesti nasakasti nosturin. Suwena on ollut viimeksi talven maissa viisi vuotta sitten. Toki joka kevät vene on nostettu viikoksi maihin pohjatöitä varten. On ollut hienoa huomata, että vaikka maat ovat matkallamme vaihtuneet, jälleen Suwena oli ammattitaitoisten ihmisten käsissä, kun Suwena kauniisti nousi vedestä ja siirtyi omalle paikalleen talvehtimaan.

Sadassa on samassa satama-altaassa kaksi satamaa: veneseuran satama ja Puerto Deportivo Marina Sada ja Suwena viettää talven jälkimmäisessä. Elämää helpottaa, kun suoraan marinan vieressä on iso Carrefour supermarket. Samalla kun kahdessa päivässä piti vene siivota, laittaa tavarat talvikuntoon, huolehtia kaikista laitteista talviasetuksineen ja tietysti pakata, niin oli mukavaa, että yacht clubin ravintola oli ihan vieressä. Siinä veneen jääkaapin sulaessa, saimme nauttia veneseuran herkullisesta galicialaisesta ruoasta.

Satamassa oli myös yksi monipuolinen veneliike Cadenote, josta saa palveluja purjekorjauksesta moottorihuoltoihin saakka. Mekin veimme kesällä revenneen biminimme korjaukseen, jonka sitten ensi keväällä saamme korjattuna jälleen asentaa takaisin.

Kaupunkina Sada on pieni Coruñan lähiökaupunki. Matkaa autolla on vain 18 kilometriä Coruñaan, joten kotimatkamme alkoi lyhyehköllä taksimatkalla Coruñan lentokentälle. Näin se jälleen yksi venekesä tuli valmiiksi, jota on pitkä talvi aikaa muistella ennen uusia purjehdusmatkojamme.