Pähkäilimme, että lähdemmekö Cascaisista yhdellä legillä suoraan Portugalin nurkan ympäri Algarveen vai jaetaanko matka kahtia? Cascaisista Lagosiin matkaa on reilu 120 merimailia. Päätimme, että näin kauden aluksi on kiva jakaa matka kahtia ja olla yksi yö ankkurissa Sinesin edustalla.
Sääennuste ei luvannut tuulta lainkaan, mutta onneksi iltapäivällä tuttu Nortada hetken puhalsi, joten pääsimme 59 merimailin matkasta edes yhdeksän purjeilla. Kun tuuli sitten moinasi kokonaan, nousi myös sumu. Oli kuitenkin suuri nautinto olla vihdoinkin kulussa. Parin vuoden odotuksen jälkeen me ollaan menossa ihan oikeasti Algarveen, jee.
Sinesin aallonmurtajan takana on iso kaupallinen satama, jossa on niin öljy-, kaasu- kuin konttisatamakin. Kuitenkin sataman sisäpuolelta löytyy toinen pienempi aallonmurtaja, joka piilottaa taakseen kauniin Praia Vasco da Gaman hiekkarannan, kalastussataman ja venesataman. Kaupallinen satama on avoin etelän swellille, ja toisesta aallonmurtajasta huolimatta Atlantin mainingit voivat vyöryä ranta-alueelle saakka. Paras ja suojaisin ankkurointialue on, kun pudotat koukun niin lähelle venesatamaa kuin mahdollista, blokkaamatta kuitenkaan sataman kulkuväylää.
Hiekkaranta on nimetty Sinesin kuuluisimman henkilön, tutkimusmatkailija Vasco da Gaman mukaan, sillä hän syntyi Sinesissä. Hän löysi ensimmäisenä eurooppalaisena meritien Euroopasta Intiaan Hyväntoivonniemen ympäri.
Maisema venesatamaan ja hiekkarannalle oli idyllinen, mutta kaupalliselle puolelle ei katsetta kannata kääntää, sen verran tylsän teolliselta siellä tietty näyttää. Koukku oli alhaalla ilta seitsemältä, joten ilta vierähti päivällistä valmistaessa, hyvästä ruoasta nauttiessa ja rentoutuen. Hyvän yöunen jälkeen nostimme koukun aamu seiskalta ja lähdimme kohti Algarvea.
Juuri kun olimme ajamassa aallonmurtajan ohi, oli saapumassa jumbotankkeri, jota neljä hinaajaa avustivat sen manöövereissä. Yksi jarrutti perässä, kaksi käänsivät tankkerin kyljillä ja neljäs edessä hinasi keulaa ja pian leviatan oli käännetty kohti laituria. Tuon alle tai eteen häiritsemään emme halua, joten Andrus liukkaasti ohjasi Suwenan väylän sivuun.
Merellä oli kymmenkunta laivaa ankkruissa, joten siinä sai kippari olla silmä tarkkana, että päräyttääkö joku laiva moottorit käyntiin yhtäkkiä ja nostaa ankkurinsa? Ohitettuamme laivat käänsimme keulan kohti Portugalin ja koko Manner-Euroopan lounaisinta kolkkaa, Cabo de São Vicenten niemeä.