Belfastista oli tarkoituksemme jatkaa matkaa Mansaarelle, mutta kovat tuulet nostivat aallokon Iirinmerelle, joten Mansaarelle ei meillä ollut mitään asiaa. Paikalliset veneilijät suosittelivat kovasti Strangford Lough -lahtea, joka on enemmänkin kuin salmen takana sijaitseva järvi.
Strangfordin salmessa virta on erittäin voimakas, jopa seitsemän solmua. Salmen edustalla Iirinmeren puolella virta vaihtuu kaksi tuntia aiemmin kuin viiden mailin päässä salmen sisäpäässä Strangfordissa. Niinpä salmeen on parasta mennä noin tunti alaveden jälkeen, jotta pääsee ajamaan myötävirrassa. Meidän laskelmat osuivat täydellisesti kohdalleen. Lähdimme Belfastista puolilta päivin ja saavuimme Strangfordin salmensuulle ilta seitsemältä. Virta oli juuri vaihtumassa ja pääsimme ajamaan nousuveden kera salmesta sisään. Lähestyessämme salmea sen suulla vyöryivät vielä murtuvat aallot, joten salmeen ei todellakaan pidä mennä, jos tuuli ja virta ovat vastakkain, varsinkin tuulen ollessa mereltä päin.
Portaferryn edustalla on pieni marina. Kartasta katsoen se näyttää erittäin viihtyisältä. Kuitenkin paikallisten veneilijöiden mukaan ankkurointi seuraavassa lahdenpohjukassa voisi olla parempi vaihtoehto, jos ei ole tottunut käsittelemään venettä ahtaassa tilassa neljän solmun virrassa.
Meille löytyi myös kolmas vaihtoehto. Salmen vastakkaisella rannalla on Strangfordin lauttasatama, jonka viereen on rakennettu huviveneille oma ponttoonilaituri ja se sijaitsee mukavasti kovimman virta-alueen ulkopuolella. Kylkikiinnitykseen oli helppoa tulla, kun virta on laiturin suuntainen. Toki salmen yli sukkuloiva lautta teki potkureillaan jonkun verran sekä meteliä että swelliä. Meille se oli kuitenkin erinomainen paikka pysähtyä pitkän päiväpurjehduksen jälkeen.
Yritimme olla laiskoja ja lähteä haukkaamaan vielä jotain purtavaa pubiin, mutta sunnuntai-iltana ruokaa ei ollut enää tarjolla kello yhdeksän jälkeen. Niinpä nautimme hetken paikallisesta tunnelmasta pubissa Guinnessin kera ja palasimme kokkailemaan veneelle.
Maanantaiaamupäivästä kävimme katselemassa hieman Strangfordia. Idyllinen maisema vanhoine viikinkiaikaisine vartiotorneineen tuntuivat juuri siltä Irlannilta, mitä olimme odottaneetkin.
Satuimme myös sopivasti kohdalle, kun Cuan hotellilla oli ihastuttavien Austin museoautojen kokoontuminen. Herra George ystävällisesti esitteli meille omaa vuoden 1927 Austiniaan. Oli aivan mahtava fiilis istua Austinissa ja asettua 1920-luvun automaailmaan. Hän oli todella pitänyt Austinistaan hyvää huolta ja auto oli kerrassaan makea.
Strangford Lough on 3 merimailia leveä ja 10 merimailia pitkä vuorovesialueella oleva sisämeri. Vaikka tuuli vielä puhalsi 23 solmua lännestä, niin purjehtiminen oli mukavaa, kun lahdella ei ollut aallokkoa. Oli kuin olisimme olleet kotoisasti Turun saaristossa, jossa tuulesta huolimatta ei ole kuin pieniä aaltoja saariston suojassa. Samoin lahdella on useita pieniä saaria ja kauniita ankkurilahtia, joten siinäkin mielessä se muistuttaa Suomen saaristossa purjehtimista.
Jo Belfastissa saimme vinkin Sketrickin saaresta ja sen ankkurilahdella sijaitsevasta majakkalaivasta laitureineen. Sketrickille pääsee menemään vain +-2h yläveden aikaan, niinpä tähtäsimme jälleen nousuveden kahden viimeisen tunnin virtaan, jotta saisimme kiinnittää Suwenan mieluiten vuoroveden vaihtuessa. Jo Strangfordin satamassa naapurinamme ollut walesilainen vene Stargazer oli ennättänyt matkaan hieman meitä ennen ja iloksemme tapasimme heidät jälleen majakkalaivan laiturissa.
Meidän Sketrickin vierailun aikana sää oli yhtä vesisadetta, joten kovasti odottamamme patikointipäivä supistui sadekuurojen väliseen Sketrickin saaren kierrokseen ja lähialueella kuljeskelemiseen. Se on luonnonkaunis saari, jolla muutamien asuintalojen lisäksi laidunsi lampaita, lehmiä ja aaseja. Muutama koiranulkoiluttajakin vaelsi meitä vastaan saaren poluilla.
Strangford Loughilla on useiden veneseurojen satamia ja klubitaloja. Kuten esimerkiksi tämä majakkalaiva on Down Cruising Clubin satama. Harmillisesti meidän vierailu sattui alkuviikkoon, sillä majakkalaivan ravintola on avoinna perjantaista sunnuntaihin. Sketrickin saarella on kuitenkin päivittäin avoinna oleva Daft Eddies ravintola, jonka kävimme sadepäivien ratoksi testaamassa.
Iirinmeren kovat tuulet antoivat meille upean lisäkokemuksen, sillä muutoin olisimme jo menneet Mansaarelle. Nyt saimme kokea Pohjois-Irlannin varmasti yhden kauneimmista purjehdusalueista.