Suwenan Neitsytmatka 26.5.2011

Seitsemän päivää vierähti Hirvensalon telakalla, kun tutkimme veneen läpikotaisin ja perehdyimme veneen kaikkiin osiin. Olimme tyytyväisiä, että teimme avuksemme tarkistuslistan, sillä siitä oli todella paljon hyötyä. Olimme jakaneet listan tilojen mukaan eri osiin keulasta perään päin. Lisäksi kansi, riki, konehuone ja sähköt olivat omissa osioissa. Joka osioon kirjasimme tilaan liittyvät tarkistettavat kohteet sekä sopimuksessa mainitut osat. Lista toimi samalla tarkistuslistana että perehdytyslistana. Kaj Gustafsson opasti laitteiden toiminnot sekä huoltokohteet. Patrik Gustafsson perehdytti meidät rikiin ja muihin kannella oleviin laitteisiin. Mikäli löysimme jonkin puutteen, niin Tuula Gustafsson organisoi kohteen korjauksen todella nopeasti.

Jonkin verran puutteita löytyi. Esimerkiksi riki oli kasattu kertaalleen testialtaalla. Kuljetuksen vuoksi se toki purettiin ja kasattiin uudestaan vedessä. Tällöin barduunan taljat ja mesaanin ylimääräinen falli jollan nostoa varten olivat jääneet asentamatta. Samoin sähkökuvat puuttuivat, kunnes ne saapuivat juuri hetkeä ennen torstain lähtöämme. Andrus oli todella tyytyväinen sähkökuviin, sillä niistä löytyivät kaikki kytkennät. Huviveneissä täydelliset sähkökuvat ovat todella harvinaisuus, mutta iloksemme Suwenan sähkökuvat ovat erinomaiset.

Samalla kun pieniä puutteita korjattiin, toteutti veistämö lisäksi meidän viime hetken lisätoiveita. Esimerkiksi tietokoneille saimme lisähyllyn kaappiin. Toisaalta keulakiinnitysharjoituksessa totesimme keulatikkaiden olevan liian pitkät meidän miehistölle, joten veistämö lyhensi ne kädenkäänteessä. Myrskypunkkaa virittäessämme huomasimme dinetin punkan keskipalan olevan vääränlainen, saimme jo seuraavana päivänä punkkaan uuden verhoillun keskipalan. Nämä vain esimerkkinä siitä, että kaikki sujui jouhevasti ja kaikki korjaukset ja puutteet tulivat valmiiksi sovitussa aikataulussa.

Kaiken hässäkän keskellä ehdittiin purjehtimaan sekä harjoittelemaan veneen kiinnittämistä. Poijukiinnitys on meille hieman haasteellisempaa, sillä kansi on paljon korkeammalla kuin edellisessä veneessämme. Minun näkövamman vuoksi, joudun ensin hakemaan poijun renkaan kädellä, ennen kuin saan poijuhaan kiinni. Sivuporttien kohdalta poijun ottaminen tuntui helpoimmalta. Samalla alemman mantookin voi jättää kiinni, joten roikkuminen veneen laidan yli on turvallista ja molemmat kädet jää vapaaksi poijua varten.

Kaikki saatiin valmiiksi ja pääsimme lähtemään onnenpäivänämme torstaina.

Haluamme välittää myös blogimme välityksellä suuret ja lämpimät kiitokset jokaiselle teille, jotka olette osallistuneet ihanan Suwena veneemme valmistamiseen. Teidän ammattitaitoinen kädenjälki seilaa mukanamme vielä moneen uuteen satamaan.

Torstaina vielä bunkrasimme Suwenan ja laitoimme tavarat paikoilleen merimatkaa varten. Lähtötarkistukseen tuli uusia kohteita muistettavaksi entisten ikkunoiden, luukkujen ja kaapinovien sulkemisten lisäksi. Esimerkiksi lavuaarien poistoventtiilit pitää sulkea ennen vesille lähtemistä.
Irrotimme Suwenan köydet 16.10 ja lähdimme kohti Nauvoa Suwenan oman miehistön voimin eli vain me kahdestaan.

Nostimme purjeet heti Aurajoelta merelle päästyämme. Tuntui kerrassaan upealta seilata ison ja jennin kera kohti Nauvoa. Tuuli puhalsi 7 m/s ja purjehdimme 5-6 solmun vauhdilla. Etelätuuli oli sikäli suotuinen, että kuljimme samalla halssilla koko Airiston halki.

Airiston eteläosassa tuuli alkoi moinata ja aurinko tuli esiin. Vaikka kevyessä iltatuulessa vauhtimme oli enää pari solmua, olimme niin onnellisia uudesta veneestä, että nautimme rauhallisesta hetkestä ilta-auringossa merellä.