Vannes on kaunis, keskiaikainen kaupunki aivan Morbihanin lahden pohjukassa. Matkaa Morbihanin suulta on vain 10 merimailia. Moni kuitenkin jättää tämän upean helmen väliin. He kokevat hankalaksi ajaa Vannesin kaupunkiin kanavaa pitkin, joka lähes kuivuu alavedellä. Sisäänajo pitää ajoittaa vuoroveden mukaan, joka haasteellisesti on tunnin ja 50 minuuttia jäljessä Vannesissa verrattuna Morbihanin suuhun. Me pidimme Vannesista kovasti ja olimme hyvin iloisia, että ehdottomasti tulimme tänne.
Vannesin satamaan ajetaan noin mailin pituisen ruopatun kanavan läpi. Satama sijaitsee sulkuportin ja avattavan autosillan takana. Kanava on osittain hyvin matala ja satamaan pääsee sisään vain +-2,5 h ylävedellä, kun sulkuportti avataan. Satama on itseasiassa osa kanavaa, joten sulkuportilla huolehditaan, että veneillä on vettä kölin alla myös alaveden aikaan. Näin ollen satama on tälle alueelle epätyypillisesti pienehkö, mutta kaikki veneet löysivät paikkansa joko kanavan varrelta tai kiinnittymällä lautaksi toiseen veneeseen.
Me saimme kylkikiinnityspaikan sataman aika perältä, läheltä avattavaa ponttonisiltaa. Silta oli aikamoinen melupesä, käveltiin sillä kevein tai raskain askelin. Varsinkin viikonloppu öisin bileväki innostui hyppimään jo muutenkin äänekkäällä sillalla, mutta pää vain syvemmälle tyynyyn, niin kyllä uni tuli 🙂
Vannes on Länsi-Ranskan historiallisia helmiä, sillä tätä upeaa kaupunkia ei onneksi edes toisessa maailmansodassa laitettu matalaksi, kuten niin moni muu satamakaupunki. Vannesilla on yli 2000 vuotta vanhaa historiallista elämää takanaan. Vannesia ensin asuttivat yksi viidestä kelttiheimosta, venetesit, jotka olivat merenkulkukansaa. He rakensivat laivansa tammesta ja purjeet nahkasta. Tämä vahva kelttiheimo joutui kuitenkin nöyrtymään Julius Caesarille Morbihanin meritaistelussa 56 eaa. Tämä Morbihanin taistelu oli samalla myös ensimmäinen historian kirjoihin jäänyt Pohjois-Atlantilla käyty meritaistelu. Roomalaistenaikaan kaupunki tunnettiin nimellä Darioritum.
Bretonit ovat rakentaneet Vannesin kaupunkia ahkerasti 400-luvulta lähtien. Kaupungin sydän on 1200-luvulla rakennetun muurin sisällä oleva vanha kaupunki. Pujahdimme aivan sataman vierestä vanhan kaupungin Porte Saint-Vincent pääportista sisään keskiaikaisille kujille. Kapeat kujat ja mukulakivikadut kietoutuvat toisiinsa ja niiden keskeltä tupsahtaa esiin useita aukioita ja 1200-luvulla rakennettu Saint-Pierre katedraali. Hauskat ja värikkäät bretagnelaistalot, jotka ovat puoliksi puuta ja kiveä kurkottavat kohti toisiaan kadun yli.
Vanha kaupunki täyttyi markkinakojuista meidän vierailun aikana sekä keskiviikkona että lauantaina, kun lukuisat torikauppiaat markkinoivat innokkaasti omia tuotteitaan kauniisti soljuvalla ranskankielellä kutsuen. Vanha kaupunki on täynnä pikku putiikkeja niin tuoreita leipomotuotteita myyvistä pâtisseriesta vaatekauppoihin. Mekin löysimme täydennykset sekä Belle-Iloisen herkulliseen simpukkapateeseen että hellekesän raikastukseksi saimme veneellekin ostettua jääteen ainekset, nimittäin mielettömän ihanaa Kusmin hibiskuksen makuista AquaRosa teetä.
Vanhasta kaupungista löytyy pari pientä ruokakauppaa. Isommat kaupat sijaitsevat keskustan ulkopuolella, jonne oli näppärää mennä bussilla. Vain 15 minuuttia ja olimme ostoskeskuksessa, jossa oli jumbokokoinen Carrefour. Bussi lähtee aivan sataman edustalta 10 minuutin välein, joten se on helppo tapa tutustua myös Vannesin ympäristöön.
Vannes on todella viehättävä kaupunki ja eipä ihme, että myös Bretagnen herttuat pitivät Vannesia asuinpaikkanaan. He asuivat Château de L’Hermine linnassa 1300- ja 1500-luvuilla. Meidän Vannesin päivät vilahtivat shoppaillessa ja kävellessä vanhan kaupungin tunnelmallisilla kujilla, joten keskiaikainen linna jäi odottamaan meidän seuraavaa Vannesin matkaamme.
