Ah, vihdoinkin lämpö oli jo 25 astetta heti aamusta. Siinä kahvia särpiessämme lämpöisessä sitloodassa oli mukava pohtia, mentäskö Veniin vai jatketaanko suoraan Köpikseen? Päivä oli niin kesäinen, että Ven houkutteli enemmän.
Helsingöristä on vain kuuden merimailin matka Veniin. Veneitä seilasi ristiin rastiin Juutinraumaa. Lomakausi oli selvästi nyt alkanut. Matkamme oli lyhyt. Siitä huolimatta saalinkiin oli aika vaihtaa Tanskan lipun sijalle Ruotsin lippu. Venin saari nimittäin on Ruotsin maaperällä.
Venissä on kolme satamaa, joista me valitsimme länsirannan puolella sijaitsevan Kyrkbackens sataman. Ajattelimme, että saapuessamme ennen puolta päivää Veniin, siellä on hyvin tilaa. Toisin kuitenkin kävi. Satama oli jo täynnä veneitä ja toinen ja kolmas lauttakerroskin oli jo syntymässä. Onneksemme juuri tanskalaisvene oli lähdössä ja pääsimme hänen paikalleen suoraan aallonmurtajaan kylkikiinnitykseen. Ennen kuin ehdimme köydet kiinnittää, oli kyljessämme jo toinen vene ja hetkeä myöhemmin vielä pari lisää.
Satamaan saapui jatkuvana nauhana veneitä. Jossain vaiheessa iltapäivää satama oli niin täynnä, että saapuville veneille ei enää löytynyt paikkaa. Paitsi aina silloin tällöin, kun joku daycruiseri lähti paluumatkalleen. Ven osoittautui ruotsalaisten ja tanskalaisten päiväpurjehdussaareksi. Rannalla oli muutamia ravintoloita ja hiekkaranta houkutteli auringonpalvojia. Alun perin Ven kiinnosti meitä Tyko Braahen tähtitiedetornien vuoksi. Päivä oli kuitenkin niin unelma, ettei tulisi mieleenkään suunnata mihinkään museoon, vaan vietimme rentouttavan lekottelupäivän.
Ven saari keskellä Juutinraumaa 4.7.