Suomessa juhannus on yksi vuoden isoimmista juhlista, kun keskikesän aurinkoa juhlitaan. Se, että meillä vaihtui uusi maa Suwenan seikkailulla juhannuksena, tuntui juurikin sopivalta juhannuksen kunniaksi. Suwena seilasi siis Espanjan vesiltä Portugaliin. Toki aikanaan pyöräytettyämme Portugalin ympäri palaamme taas Espanjaan, mutta nyt on aika keskittyä Portugalin kokemuksiimme.
Olimme kovasti odottaneet kunnon pidempää purjehduslegiä, kun kesän edeltävät lyhyehköt Galician legit olimme saaneet mennä purjeiden voimin ja nautittiin siitä kovasti, mutta toisin kävi. Tuuliennuste muuttui ja matkapäivämme oli tosi pläkä. Moottoroimme 34 mailia samalla, kun maa vaihtui.
Päivä oli ihanan aurinkoinen, joten menin lekottelemaan kannelle arskasta nauttimaan. Juuri kun olin meren suhinan myötä torkahtamassa, niin havahduin kasvamaan moottorinääneen. Olin sen verran jo unessa, että luulin jonkin veneen vauhdilla lähestyvän meitä. Ehdin jo säikähtää, ennen kuin tajusin, että Andrus siellä moottoria puhdisti ajamalla täydellä kaasulla. Yleensä kerran kuussa Andrus ajaa kaasu pohjassa noin 10 minuuttia ennaltaehkäisevänä huoltona, joka polttaa karstoja sekä estää sylinterien lasittumista.
Viana do Castelossa marina on heti joella kaupungin edustalla. Avautuvan sillan takana on vain viidelle isommalle veneelle ja toki useammalle pienemmälle veneelle paikkoja. Loput joutuvat jäämään sillan ulkopuolelle joenvarteen laitetulle pontoonilaiturille kylkikiinnitykseen, jossa ylävedellä Atlantin swelli pääsee nousemaan jokea ylös.
Meidän perässämme saapui niin etelästä kuin pohjoisesta muitakin veneitä. Olimme onnekkaita, sillä saimme viimeisen med-mooring paikan avautuvan sillan takaa. Varsinkin kun halusimme viipyä Vianassa useamman päivän.
Sillan ulkopuolelle odotuslaituriin kertyi joka päivä veneitä ihan lautoiksi saakka koko meidän vierailun ajan. Ja joka ilta keikutus lautoissa oli melkoinen, kun mereltä jokea ylös nousevat aallot heiluttivat lauttoja tosi mellevästi. Näyttikin, että joka ilta lautoissa oli uudet veneet keikkumassa. Vianan vierailukokemus onkin varmasti paljon kiinni siitä onko sataman sisäaltaassa tilaa.
Viana tuntui olevan useimmille todella vain yhden yön pysähdys pitkällä matkalla, mutta onneksi me pysähdyimme sinne pidemmäksi aikaa, sen verran kiva paikka se oli. Otimme kerralla viikkopaketin, joka maksoi 4,5 päivän verran, sillä aiomme pysähtyä Vianaan do Casteloon ainakin 4-5 päiväksi.
Löysimme kerta kaikkiaan viehättävän vanhan kaupungin Viana do Castelosta. Sen historiallinen keskusta upeine 1600-luvun huviloineen ja mukulakivikatuineen ja siihen lisättynä vilkas paikallisten hyörinä antoi kyllä kivan tunnelman kaupungille. Varsinkin kun satuimme kaupunkiin juhannusjuhlan eli festa de São João aikaan. Kadut oli tuhdisti katettu pöydillä ja tuoleilla ja jokainen kynnelle kykenevä ravintola oli tuonut oman grillin ulos. Grillattujen sardiinien tuoksu ja melkoinen savu leijui koko kaupungin yllä. Live musiikkia ja erilaisia esiintyjiä viihdytti juhlivaa kansaa. Mekin tietysti liityimme juhlahumuun ja herkuttelimme sardiineilla. Huh huh, kun takkia piti tuulettaa kannella monta päivää, ennen kuin savustetun kalan mehevä tuoksu irrotti kyntensä 🙂
Kaupunki sijaitsee Monte de Santa Luzia vuoren kupeessa niin, että 250 metrin korkeuteen voi joko kivuta 667 askelta tai hypätä Elevador Santa Luzia funikulaarin kyytiin, joka piti tietysti kokea. Rinnehissi onkin Portugalin kahdeksasta käytössä olevasta funikulaarista modernein – käyttöönotettu vuonna 1923. Köysiradan pituus on 650 metriä ja vajaan seitsemän minuutin matkalla saimme ihailla upeista maisemista. Ylhäällä vasta maisemat avautuivatkin.
Goottilaistyylinen Santuario de Santa Luzian kirkko vaikuttaa historiallisesti paljon vanhemmalta, mutta se on otettu käyttöön vasta 1904. Sisältä kaunis valkoinen kirkko on valoisa ruusuikkunoidensa ansiosta. Huikeat ovat myös näkymät, jotka avautuvat kirkon katolta. Ensin noustaan hissillä kirkon katon yläpuolelle ja loppu matka kiivetään kapeaa kierreportaikkoa aikansa kiertäen. Portaikko on niin kapea ja pitkä, että siinä on oikein liikennevalot, koska toisesta ohi siellä ei mahdu.
Kirkkosalin kaarevan kupolikaton päällä tuntui todella huikealta kävellä. Koko ajan odotti, että milloin holvikatosta kivi irtoa ja jalka solahtaa läpi. Ylhäällä ei olisi voinut arvata, että samaan aikaan jalkojemme alla oli meneillään jumalanpalvelus.
Maisemat olivat todella kiipeämisen arvoiset joka ilmansuuntaan. Idässä Limia-jokilaakso, etelän puolella kaupungin keskusta ja lännessä rantamaisemat jatkuen Atlantin aalloille silmän kantamattomiin. Onkin sanottu että täällä on Portugalin hienoimmat näköalat.
Kun purjehdusmatkamme reittiä suunnittelimme, arvoimme, että pysähdytäänkö vai ei Viana do Castelossa? Onneksi tulimme tänne. Pidimme todella kovasti kaupungista ja sen ihmisistä. Tämä oli todella miellyttävä startti meidän Portugalin seikkailullemme.